¡Don't Tell Me I Speak Good Spanish!

¡Hablas muy bien español! Kommentti, jotka ensimmäisten Espanja-kuukausien aikana tuntui piristävältä ja vilpittömältä kohteliaisuudelta on muuttunut viimeisimmäksi asiaksi, jonka haluan tuntemattomilta kuulla. Lopettakaa minun kielitaidon arvioiminen.

!Hablas muy bien español! A comment which felt pretty cheering and sincere during my first months in Spain has become the last thing I want to hear. Stop evaluating my language skills.

Mistä kukaan tietää, puhunko espanjaa vai englantia paremmin? Tai mistä kukaan tietää, vaikka olisinkin puoliksi tai kokonaan espanjalainen ulkonäköstä huolimatta? Tuskinpa olisin Espanjan ensimmäinen blondi. En tiedä... Ajattelevatko espanjaa puhuvat, että heidän kieltä on vaikea oppia? Vai että todellinen monikielisyys on lähestulkoon mahdotonta, koska he itse hädin tuskin puhuvat englantia?

Maybe I speak Spanish better than English? Or maybe I could be half-Spanish or only Spanish despite my appearances? I doubt I'd be the first blonde Spaniard. I don't know... Do Spanish people think that their language is hard to learn? Or that multilingualism is virtually impossible, because they themselves don't speak much English?

Nyt on tehtävä ero kahdenlaisien kommenttien välille: on niitä, jotka hetken jutustelun jälkeen toteavat - kai ihan oikeutetusti - että: "Vitsi, onpa kiva kuulla jonkun puhuvan noin hyvää espanjaa, vaikka oot opiskellut sitä vain viisi vuotta. Mä oon opiskellut englantia monta vuotta, enkä osaa." tai WhatsAppissa keskustelun jälkeen: "En edes tajunnut, ettet ole espanjalainen. Olisit ihan hyvin voinut olla Castillasta kotoisin. Sun kielioppi on ihan virheetöntä!" Sitten on niitä, ketkä tietoisesti tai vähemmän tietoisesti tekevät päätelmänsä minusta ja aloittavat juttelemaan englanniksi. Parasta on se, että perus "hola, qué tal, muy bien" sananvaihdon jälkeen todetaan suu pyöreenä, että puhutpas sä hyvin. Ihan kuin se olisi joku super poder, joka on vaikea saavuttaa. Enhän mä sanonut kuin ne sanat, jotka opitaan jo ekalla espanjan tunnilla! Tai vielä parempi: kun messuilla haluat ostaa eräät kengät ja kysyt ilman sen kummempaa ongelmaa espanjaksi, että löytyisikö pienempää kokoa ja sulle vastataan ekaks: "We can speak in English if you want to." Mutta kun en halua.

Now I have to draw a line between two types of comments: the ones who point out after chatting for a while - and justifiably, I guess - that "Wow, I love hearing someone speak Spanish that well, even though you've only studied it for five years. I've studied English for many years and I still can't speak." or after a little WhatsApp chat: "I didn't even notice you weren't Spanish. You could've easily been from Castilla. Your grammar is impeccable!" Then we have them guys who consciously or less consciously reason that I don't speak Spanish and start talking to me in English. The best part is that after the basic "hola, qué tal, muy bien" they gape at me and marvel at what I've said. As if it were something extraordinary or impossible to achieve. I only said something we learnt in our first Spanish class! Or even better: I wanted to buy a pair of shoes at a fair and I asked the salesperson without a problem if they had smaller sizes and his first reaction was "We can speak in English if you want to." Well I don't want to.

Ehkä ylireagoin hieman, mutta nuo kohteliaisuudet eivät ole ahkeran opiskeluni seurauksia vaan jatkuva todiste siitä, että minua arvioidaan ennen kuin ehdin avaamaan suuni. Tulen aina olemaan se ulkopuolinen, jota kohdellaan eri tavalla. Tällaiset tilanteet muistuttavat minua siitä, etten kuulu tähän maahan, jossa minulla itselläni on kotoisa olo. Ja se jos mikä tuntuu surulliselta.

I may be overreacting but these compliments aren't the consequence of me having studied hard, but just a constant reminder that I'll always be judged before I even get the chance to open my mouth. I'll always be the outsider who'll be treated differently. These situations remind me that I don't belong to this country where I feel like home. And if that doesn't make you sad then I don't know what does.

Vielä loppukevennykseksi voin sanoa, että Ruotsissa on päässyt taas kokemaan täysin vastakkaisen tilanteen. Jengi odottaa, että edessä seisoo riikinruotsia puhuva ruotsalainen tyttö, kun todellisuudessa suusta tulee jotain suomenruotsin ja Tukholman ruotsin mongerrusta oikein hitaalla tempolla. Hahah.

And to cheer things up a bit, I can tell you guys I experienced the exact opposite in Sweden. Guys just looks at me and think that they'll be speaking to a Swedish girl who speaks perfect Swedish, when in reality my mouth starts generating some gibberish in Finland Swedish and Stockholm's Swedish at an extremely slow pace. Haha.

Why Using Many Languages Is Not The Key to Happiness

Ootteko koskaan miettineet, millaista on käyttää useaa kieltä päivittäin? Tai törmäättekö kenties tähän "ongelmaan" koko ajan? No, sanotaanpa vaan, että mun pään sisällä ainakin on hitonmoinen sotku, enkä mä siitä ole pääsemässä eroon lähitulevaisuudessa todellakaan.

Have you ever wondered what it's like to use several languages on a daily basis? Or do you face the same "problem" regularly? Well, let's just say there's an effing mess inside my head and there's no way I'm getting rid of it anywhere in the near future.

Mä en tiedä, pitäisikö mun pitää itseäni onnekkaana, kun pystyn lukemaan vaativan tekstin espanjaksi ilman, että vaikeat sanat häiritsevät liikaa vai pitäisikö minun huolestua siitä, etten vaivaudu opiskelemaan uutta sanastoa. Oli miten oli, mä oon iloisesti alkanut käyttämään hyväksi todettua sanavarastonlaajentamiskikkaa (huh mikä sana?!) ja otan kärsivällisesti ylös ne uudet sanat ja käännään ne viikon päätteeksi - siinä oppii kaikenlaista hassua sanaa, kuten regleta, jatkojohto tai atontado, poissaoleva. Ei oikein ole muuta tehokasta keinoa oppia kieltä arjessa.

I don't know whether I should consider myself lucky that I can read a demanding text in Spanish without getting too distracted by the new words or if I should get worried about not taking the time and expanding my vocabulary. Be that as it may, I've been happy to get into the habit of jotting down new words very carefully and systematically and then translating them at the end of the week - you learn all sorts of words like regleta, a multi-socket adaptor, or atontado, absentminded. There isn't really any other efficient way to learn a new language in everyday life.

Kun hetkellisesti unohdan sanoja omalla kielellä, tunnen itteni ihan idiootiksi. Saatan olla selittämässä jotain meidän viestinnän kurssista ja siitä, miten me ollaan käyty läpi erilaisia nonverbaalisen viestinnän ominaisuuksia, kuten eleitä. Ja sitten unohdat täysin, kuinka ele sanotaan suomeksi. Gestures, gestos, gestes? Apua, kiitos? Tai kun käännät menua ravintolassa, etkä muista miten chickpea sanotaan suomeksi, koska päässä pyörii vain garbanzo. Mä meen ihan solmuun, kun vanhat tutut sanat eivät ookaan mun käytettävissä niinä hetkinä, kun tarvitsen niitä.

When I momentarily forget words in my native language, I feel like a total loser. I might be explaining something about my communications course and how we've looked into the components of nonverbal communication, such as gestures. And boom, I forget how to say gestures in Finnish. Gestures, gestos, gestes? Any help here? Or when I you're translating a menu and don't remember what chickpea is in Finnish, because all you can think of is garbanzo. I just feel completely baffled when the words that used to be at my disposal have left me down and aren't there any more.

Nyt kun on kokenut vaikka minkälaisia tunteita sanojen ja rakenteiden yhteneväisyyksien kanssa, oon alkanut tuntemaan kyllä aikamoista ylpeyttä mun vaikeaa ja rakastettua kieltä suomea kohtaa. Sen kielioppia ei todellakaan noin vaan opita muutaman vuoden opiskelun jälkeen, vaikka olisit kuinka motivoitunut. Tajusin myös, kun luin kaksikielisyydestä ja kun puhuttiin siitä yhdellä kulttuuriluennolla, että voin helposti kutsua itseäni kaksikieliseksi. Kaksikielisyys kun ei kuitenkaan ole kahden äidinkielen puhumista, eikä se todellakaan tarkoita, että pitäisi molempia osata täydellisesti. Mikä edes on täydellisesti puhuttu kieli? Kaikki me ollaan erehtyväisiä ja ihan varmasti on parantamisen varaa aina.

Having experienced a wide range of emotions concerning linguistic connections, I've started to feel a certain type of proudness towards my complex and beloved language, Finnish. It definitely isn't one of those languages whose grammar you'll master after a couple of years of studying, as much as you're motivated. Also, after reading about bilingualism and discussing it in one of our intercultural lectures (which reminds me... did I mention I tried to translate 'lection' into French, bewildered and staring at my search which yielded 0 results? I wonder why??) I realised I can call myself bilingual. Bilingualism isn't about being a native speaker in two languages, nor does it mean that you should speak two languages perfectly. What even is a perfectly spoken language? I think we're all fallible even regarding our first language; there will always be room for improvement.


Niin tässäpä pari juttua, joita oon pyöritellyt mielessä viimeiset pari viikkoa. On tullut myös mentyä Tío Pío puistoon, eli Siete Tetasiin, pari kertaa. Kattokaa nyt noita valoja ja rakennuksia, joita jatkuu silmänkantamattomiin! Niin upeita!

So these are just a couple of things I've been turning over in my mind for the past two weeks. I've also made my way up to the Tío Pío park - more commonly known as the Siete Tetas - a few times during this time. Can we just appreciate a moment how beautiful the city looks from above the hills!

Nyt mä haluaisin kuulla teidän kielisekamelskoista!

Now I'd like to hear your experiences with language jumbles! 

SO WHAT WILL YOU BECOME WHEN YOU GRADUATE?

"Niin mihinkäs sä sitten valmistut... opettajaksi?"

"So what will you become after you've graduated... a teacher?"

Tämä kysymys on kuulunut useammankin tuttavan, kaverin ja sukulaisen suusta. Pidin juuri entisen lukioni abeille pienen tietotilaisuuden ja kerroin, millaista on opiskella ulkomailla, mitä ammattivaihtoehtoja kielien ja viestinnän kanssa on sekä motivoin heitä lähtemään ulkomaille, jos vähänkään siltä tuntui.

This is something my acquaintances, friends and relatives have been asking. As it is, there is no straight answer to the question - studying languages makes you develop many transferable skills that can be used in various jobs. Actually, I just visited my old high school and gave a presentation on studying languages and communication, doing degrees abroad and motivated them to go abroad, if that feels like their thing. 

Jos voisin, opiskelisin kieliä ja matkustelisin koko elämäni. Tiedättekö, olisin sellainen kokopäiväopiskelija, jolle joku maagisesti maksaisi palkan aina kun kapuaisi ylös kielitasoja ja laajentaisi sanavarastoaan. Mutta koska sellainen ei tietääkseni ole mahdollista, olen miettinyt kääntämistä, tulkkaamista, suomen kielen opettamista ulkomaalaisille, toimittajan hommia ja muita ihania juttuja.

If I could, I'd study languages and travel for the rest of my life. You know, I'd be a full-time student, who'd magically get paid by someone, when rising up new levels in language learning and broadening my vocabulary. But because, as far as I know, that is not attainable, I've been thinking about translating, interpreting, teaching Finnish to foreigners, journalism and all sorts of nice things.

Kesä 2017 on ehkä ollut jonkinlainen käännekohta mulle, koska oon ollut kaksi viime kesää töissä (eli siitä lähtien kun olen täysi-ikäisenä järkeviä töitä pystynyt saamaan) mutten todellakaan sillä unelma-alalla. Tämänkin kesän piti mennä lasten kanssa, mutta kun ajatusmaailmat eivät ihan kohdanneet perheen kanssa, mulle tulikin kahden kuukauden loma. Ilman mitään tekemistä. Aloin siis kerryttämään edes jonkunlaista kokemusta käänöshommissa.

Summer 2017 has kind of been a turning point for me, because I've been working the last two summers (since I was 18 and could get normal jobs, that is) but definitely not doing my dream job. I was also going to spend this summer with children, but as our worlds and mindsets were slightly different with the au pair family, I suddenly found myself on a 2-month holiday in Finland. Without anything to do. That's why I started to gain at least some experience in translating.

Äitin ja isäpuolen yrityksen nettisivut tarvitsivat käännöstä, joten olen duunaillut sitä englanniksi nyt kesän aikana. Se on aika kiva, koska se jää sitten muistoksi nettiin. Olen myös kääntänyt paljon kappaleita lyricstranslate.com -sivustolla ja sopeutunut hiljalleen kyseiseen yhteisöön - se on niin hauskaa! Uusia sanoja oppii tosi paljon tolla tavalla ja natiivipuhujat voi oikolukea sun käännöksiä ja auttaa. Myös TED-puheitten tekstityssivusto ja -yhteisö on tullut tutuksi, vaikka olenkin vasta yhden videon tekstittänyt siellä.

So, my mum and stepfather's company's website needed translating, so I've been doing that during the summer. It's quite cool, since it'll stay in the internet as a memory. I've also been translating loads of songs on lyricstranslate.com and, little by little, become part of the community - it's so much fun! You learn lots of new words that way and native speakers can proofread your translations. Another thing that I've become familiar with is TED talks and its subtitling programme, even though I've only completed one video there.

Oon ilonen, että kesällä oli aikaa tehdä näitä omia projekteja. Nyt oon kuitenkin jo palannut takaisin Madridiin ja koulu alkaa huomenna - lisää opiskelujuttuja luvassa siis blogissa myös! Ciao!

I'm so happy that I had time to do my own projects this summer. Now, anyway, I'm back in Madrid and tomorrow it's time to start uni again - that means more study-related stuff on the blog, too. Ciao!

Vievätkö koneet kääntäjien työt?

Lähiaikoina mediassa on mainostettu laitteita, jotka kääntävät reaaliajassa romanttisia kieliä sekä kiinaa. Roboteista on iso apu kielten oppimiseen ja kommunikointiin ulkomailla, mutta voivatko ne jopa korvata kääntäjän ja tulkin? Onko kielten oppiminen siis turhaa tästä lähtien?

Mulla on tähän selkeä vastaus; niin kauan, kuin kokonaisia ihmismieliä ei voida korvata, kielten oppiminen ei tule olemaan turhaa. En sano tätä epätoivoisena nuorena, joka ei halua luovuttaa tulevaisuuden ammattiansa robotille, vaan vaatimattomana opiskelijana, joka on lukenut pari kielitieteen kirjaa ja pohtinut asiaa tässä jonkun aikaa.

Ensimmäisenä mieleen tulevat idiomaattiset ilmaisut, joita ei voi kääntää kirjaimellisesti. Millainen sotku siitä syntyisikään, jos joku englantilainen sanoisi "That was the last straw!" ja se kääntyisi kirjaimellisesti suomeksi "Se oli viimeinen pilli!" Tai jos joku espanjalainen sanoisi suomalaiselle, että "Hei, sä olet ihan Babiassa." kun hän tarkoittaa haaveilua. Kone varmasti ymmärtää idiomaattisia ilmauksia, mutta entäs kun joissakin tilanteissa kuitenkin haluutaan puhua viimeisestä pillistä tai Babiasta. Kuinka ne erotetaan?

Toisaalta kielen luovuuteen liittyy sen dynamiikka; kuinka sanat saavat uusia merkityksiä ajan myötä, osa sanoista poistuu käytöstä ja alkavat kuulostaa vanhahtavilta sekä uusia syntyy kovaa vauhtia - varsinkin nuorten keskuudessa ja teknologiassa. Ah, puhumattakaan sanoista, joilla on monta merkitystä. Kuinka paljon ongelmia niinkin yksinkertaiset sanat kuin "kuusi" tai "minä" voivat aiheuttaa suomesta kääntäessä tai ihana, espanjalainen sana "movida". Vaikka sanalle syöttäisi useita merkityksiä koneeseen, ihmettelen todella, kuinka se pystyisi valitsemaan sen oikean jokaiseen tilanteeseen.

Entäs rekisteri? Kuinka robotti ottaa huomioon tilanteen muodollisuuden ja vastaanottajan? Voin kuvitella millaisia huppaisia tilanteita voisi syntyä, jos nuorten sosiolektiin lähdettäisiin sekoittamaan ties mitä virallisia termejä tai yksinkertaisesti sanoja, jotka eivät sovi meidän suuhun.

Minusta tässä vaiheessa huomaa, miten tärkeää on tuntea toinen kulttuuri, jotta käännökset onnistuisivat. Ranskassa teititellään ja ollaan vähän vielä virallisempia kuin englannissa ja ruotsin nuoret sekoittavat ihan surutta englantia puheeseensa, varsinkin kiroillessa. Jos tuntee kulttuurin, ymmärtää sananlaskut, ilmaukset ja tajuaa, että kaikille sanoille ei välttämättä löydy tarkkaa vastinetta.

Yksinkertaiseen kommunikointiin koneet kykenevät, siitä ei ole epäilystäkään. Vai kuinka moni ei muka ole käyttänyt joskus google translatea jonkun oudon kielen ymmärtämiseen? Tai uusien sanojen oppimiseen? Voisin myös kuvitella tilanteen, jossa turistit eivät yksinkertaisesti pärjää ilman kohdemaan kieltä ja heidän tarvitsee puhua; tässä tilanteessa ne pienet kielioppi virheet tai hassut sanavalinnat tuskin haittaisivat ketään. Kulttuurin ja kontekstin tunteminen on kuitenkin tärkeää tarkassa kääntämisessä, joten en usko koneiden korvaavan ihmisiä kokonaan.

Mitäs mieltä siellä päässä ollaan?

p.s. Nää kuvat on otettu Liverpoolissa vuodenvaihteessa (En sitten kirjoittanut siitä mitään, sillä enpä mä siellä hirveästi tehnytkään mitään)
p.p.s. En koskaan kysy lukijoilta mitään vaan selostan ja selostan omasta elämästä niin mitäs te haluaisitte lukea? Madrid-vinkkejä? Matkavinkkejä? Opiskelijaelämää? Kielten opiskelusta?

Why Learning Languages Will Change Your Life

Mä rupesin yks päivä miettimään, millaista elämä olisi jos ei osaisi muuta kuin omaa kieltään. Kuinka monta upeaa tilaisuutta olisikaan jäänyt käyttämättä, kuinka montaa ihanaa ihmistä ei tuntisi ja kuinka suppea oma maailmankuva olisi. Näin facebookissa erään inspiroivan videon, jossa sanottiin, että kielten oppiminen lisää suvaitsevaisuutta ja saa ihmiset kohtaamaan uudet tilanteet jännittävinä pelottavien sijaan ja tekee ihmisistä sosiaalisesti älykkäämpiä.

One day, after thinking what an impact languages have had on me, I realised how dull life would be if everyone spoke only their mother tongue. How many wonderful opportunities would I have missed out on? How many lovely people would I not know? How narrow would my view of the world be? (Now it's relevant for those who don't know me to acknowledge that Finnish is spoken by not more than six million people) I saw an inspirational video on Facebook which said that studying languages increases your tolerance, makes you encounter strange situations with excitement rather than with fear and, all in all, makes you more socially intelligent. 

Ajatus siitä, että kielissä löytyy aina jotain uutta opittavaa hirvittää ja ihastuttaa. Kukaan tuskin tulee olemaan pisteessä, että he hallitsisivat täydellisesti jonkun kielen - ei edes omaa äidinkielen kanssa. Sujuvasti voi puhua vaikka useitakin kieliä, mutta kehittämisen varaa löytyy varmasti sanavarastossa. Sen sijaan parasta on se, että jokainen uhrattu tunti vaihtuu tietämykseksi ja sitä kautta kielitaidoksi, jolla pääsee kommunkoimaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kehitystä ei yleensä huomaa heti, joten kun sen tajuaa, se tuntuu sitäkin paremmalta.

Thinking about how much there is to learn fascinates and frightens me at the same time. I bet no-one will reach the point where they can say they master some language perfectly. Nope, not even with your own native language. You may speak several languages fluently, but I swear there will always be room for improvement in terms of vocabulary. The best thing is that every single sacrificed hour will turn into knowledge which, in turn, will become communication skills which facilitate exploring the world. You might not notice your improvement immediately, so when you do, it feels extra good!

Ehkä vaikein asia kielten oppimisessa on kulttuurierot. Eikä niitä välttämättä pysty ymmärtämään ennen kuin juttelee natiivien kanssa. Juuri tämän takia ajatuksia ei aina voi kääntää, vaan täytyy omaksua myös uusia käytöstapoja, jos haluaa olla puhua luontevasti kyseistä kieltä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii hiljaisuus, joka joissakin maissa tulkitaan tylsistymiseksi ja toisissa taas kohteliaisuudeksi, hellittelynimien käyttö tuntemattomien kanssa, erilaisten täytesanojen käyttö tai kirosanojen vahvuus.

Cultural differences play an important part in learning a language. In fact, you may not even notice it before talking with natives. This is exactly why it's crucial to think in another language and not translate your thoughts, if you want to be fluent in a language. Being quiet can be taken as a sign of boredom or politeness, for example, just like using terms of endearment with people you don't know varies a lot, as does the strength of different swearwords.  

Alotin pari viikkoa sitten japanin opiskelun. Miksi? Halusin oppia jonkun aasialaisen kielen, tutustua uuteen kulttuuriin ja sitä kautta laajentaa maailmankatsomustani. Oon niin innoissani, vaikka tämä ei todellakaan tule olemaan helppoa varsinkin kun nyt alkuun opiskelen youtube-videoiden avulla. Haluan kuitenkin tulevaisuudessa pystyä edes jonkunlaiseen kommunikointiin ja yleisempien merkkien lukuun.

I took up Japanese a few weeks ago. Why? Because I wanted to learn an Asian language, get to know a new culture and, that way, broaden my horizons. I'm so excited even though it's quite rough to study with the mere help of Youtube videos at the beginning. Anyway, my goal is to become fluent in Japanese. Let's be real; to study until I reach the level where you're able to communicate somehow and read the most common characters.

Millasia kokemuksia teillä on kielten oppimisesta? Onko joku teistä opiskellut aasialaisia kieliä?

What kind of experiences do you have with learning languages? Has anyone of you studied Asian languages?

Tämä postaus on yhteistyössä käännöstoimisto Transfluentin kanssa.

This blog post is in collaboration with translation agency Transfluent.

Mitäs espanjan kielelle kuuluu?

Ajattelin, että olisi pienen kielikatsauksen aika nyt neljän kuukauden jälkeen! Tein samantapaisen viime kesänä ruotsin kielestä, kun lähdin sinne töihin pelkillä yläkoulun ja lukion opeilla. Varautukaa, sillä nyt tulee aika perusteellinen syynäys mun oppimisesta.

Mitä mun espanjalle sujuu? Suora vastaus on, että voisi mennä paremminkin. Varsinkin alussa olin järkyttynyt, kun puhuminen ei lähtenyt sujumaan yhtä nopeasti kuin Ruotsissa. Mä löysin tälle kuitenkin useita (teko)syitä ja jaan teidän kanssa nyt niistä muutaman:

 1.  Espanjassa verbejä taivutetaan hieman enemmän sekä aikamuotoja ja -luokkia on enemmän. Menneitä muotoja on enemmän, joten minusta tulee puhuessani välillä kunnon filosofi, kun joudun miettimään, onko joku toiminto loppuun saatettu vai ei. Myös subjunktiivin käyttö on vähän häilyvää, vaikka mielestäni tungen sen aina oikeisiin kohtiin.

 2.  Täällä asiat ilmaistaan omaan korvaan pikkuisen omituisesti, joten alussa soveltaminen oli hankalaa. Tällä tarkoitan sitä, että sanonnat eivät ole yhtä samanlaisia englannin kanssa kuin ruotsin kielessä. Siihen kun yhdistetään kohta numero 1, niin jotain menee taatusti kieliopillisesti väärin. Tässäpä pari esimerkkiä: to be left - vara kvar - quedar | to stand up - står upp - ponerse en pie ja saanko esitellä lempparini? to become - blir - ponerse/hacerse/convertirse en/volverse/llegar a ser/estar quedando Kiitos, espanja, kiitos.

 3.  Olin opiskellut espanjaa vain kolme vuotta ennen tänne tuloa, kun taas ruotsia kuusi. Kävin myös ennen Ruotsiin lähtöä itsenäisen kurssin sanaston kerryttämiseksi sekä fyysisen puhekurssin kehittääkseni puhetaitoja. Mitä tein espanjan suhteen? Heitin ¡Dime!t ylppäreiden jälkeen niin kauas kuin suinkin mahdollista, koska täytyi keskittyä ruotsiin. Puolen vuoden jälkeen luulin kertaavani espanjaa ennen lähtöäni, mutta pah. Se jäi toiveajatteluksi.

Jotain hyvää mun taidoille on kuitenkin tapahtunut. Juttelen uusien kavereiden kanssa espanjaa enkä turvaudu englantiin, jaan sujuvasti päivän tapahtumia ja reagoin luonnollisesti. Näin ensimmäisen espanjankielisen unen joulupyhinä. Se on oikeasti aika hazardi tunne nähdä unta vieraalla kielellä, kun unessa kielitaidot ovat samalla tasolla kuin valveilla ollessa. Yhtenä päivänä käytin myös erästä ilmaisua lauseessa, koska se kuulosti etäisesti oikealta. Tarkistin kotiin päästyäni, että mitäköhän mä taas sanoin intuiitioni johdattamana ja ihme ja kumma: olin puhunut aivan oikein!

Jos jotain muuta pientä positiivista voisi mainita, että mun lausuminen on parantunut hurjasti ja alan hallita espanjalaisten j-äänteen, josta yksi opettaja huomautti mua pari kuukautta sitten lasten koululla."Sun täytyy oppia sanomaan HHHHHHH!!!"(raivokasta kurlausta) Sanavarasto kasvaa joka päivä, yksi espanjalainen nuortenkirja on luettuna ja kykenen seuraamaan Serranoita ilman minkäänlaisia tekstityksiä.

Mutta mun täydellisen sujuva ruotsi on nyt korvautumassa espanjalla. Eikö ne kielet voisi olla sellainen vakio rivistö, joka pysyisi samanlaisena tapahtui mitä tapahtui?! Espanjaa puhutun illan jälkeen yritin selittää, että olin Tukholmassa töissä koko kesän, mutta kuulostin kuta kuinkin tältä: "Jag... Jag jobbade en Estocolmo- i Stockholm en el ver- i....i somras men ahora...a ver. Jag vill inte glömma bort ...det här språket!" Poika vaan katsoi mua, hymyili myötätuntoisesti ja sanoi täydellisellä tukholmalaisaksentilla: "Det är lungt" EI OLE LUNGT. Hitto soikoon, mä puhuin tätä kieltä koko kesän, eikä se suju enää!

Katsokaa! Kuka nyt haluaisi tuon metallipönikän kuvaansa?

Kuulemma suurimmaksi osaksi aikaa sanon asiat ihan oikein, mutta ilmaisen itseäni vähän oudosti - mä luulen, että tässä on vähän kulttuurierojakin taustalla. Otettiin kuvia Segoviassa ja roskis/metallisäiliö oli pilaamassa mun täydellisen idyyllistä kuvaa. Osoitin teatraalisesti roskista, päästin turhautuneen huokauksen ja sanoin "Esta basura...!" En tiedä miksi, mutta aiheutin vähän hilpeyttä kaverissani. Tästä reissusta on muuten tulossa kuvapostaus pian!

Jaan vielä pari nettisivua, jotka antaa mulle toivoo espanjan oppimisen suhteen. Mä eksyn aina näihin googlen kautta, kun katson erilaisten sanontojen käyttöyhteyttä enkä tiedä, miten pärjäisin ilman näitä:

www.spanishdict.com
www.studyspanish.com
forum.wordreference.com

Ootteko te huomanneet jotain outoa opetellessanne kieliä?

Tips for learning a language faster

Kuuntele musiikkia
Esimerkiksi kertosäkeet jäävät todella helposti soimaan päähän, joten väkisin jää päähän erilaisia rakenteita ja kielioppisääntöjä. Parhastahan musiikissa on se, että voi rauhassa yrittää ymmärtää ja katsoa sanoitukset netistä.

Salakuuntele   
Tuleehan siinä aika salapoliisiolo, kun ymmärtää puhetta sieltä täältä ja yrittää muodostaa kokonaisuutta, mutta näin sitä kehittyy! Itse laitoin muutamia kertoja musiikin pauselle ja kuuntelin nuorten keskusteluja bussissa vain oppimisen takia. Sain muun muassa tietää, että erään eksä oli sekoillut ja joutui sen seurauksena vankilaan - ei siis puuttunut jännitystä tuosta matkasta:-D

Matki natiivipuhujia
Tällä en tarkoita sitä, että kaikkia murteen kiekuja tarvitsee imitoida, vaan pikemminkin fraasien käyttöyhteyttä. Varsinkin silloin, kun kielen rytmiin on tottunut, kannattaa kiinnittää extrapaljon huomiota siihen, mitä natiivit vastailevat sinulle.

Katso kyseisellä kielellä tekstitettyjä leffoja
Tämä on melkein sama asia kuin helpon kirjan lukeminen; vain sillä erolla, että tekstin ymmärtäminen ja uusien sanojen oppiminen on helpompaa!

Pidä vihko mukana
Luotettavaan pieneen vihkoon voi listata päivän ongelmia, jos huomaa, että taas jumittuu jonkun sanan tai kielioppisäännön kohdalla ja opetella ne vaikka aina ennen nukkumaanmenoa. Voihan tuohon vuodattaa hätätapauksessa myös kaikki huolet ja surut:-D

Kysypä paikallisilta
Jos joillain sanoilla on vivahde-ero tai ne ovat muuten vain samanlaisia, niin internetin ihmeellisestä maailmasta ei välttämättä löydy järkevää vastausta niiden eroon. Paikalliset tietävät eron ja osaavat luultavasti selkeämmin kertoa sen.

Listen to music
This is particularly good because the probability of getting a chorus stuck in your head and learning new phrases is pretty high. The best about music is that you're not in a hurry and you can just try to understand the lyrics and then check them on the internet.

Eavesdrop
I know you will feel a like some sort of detective when you understand bits here and there and are trying to find out what people are saying, but it's part of the fun. I myself paused the music when I overheard an interesting conversation. Once I got to know about a girl and her ex who ended up in jail for acting all stupid. Now that was one bus ride full of suspense:-D

Imitate native speakers
And by this, I don't mean that you have to overimitate the native speakers' accent; rather just realize when certain phrases are used. This is particularly important when you've got the hang of the melody. You can pay a bit extra attention on listening how and when natives express something. 

Watch movies with subtitles
It's like reading an easy book, but with a little difference: understanding new words and comprehending the texts are much easier! 

Keep a notebook with you
You can jot down everyday key words which are missing in your vocabulary and translate them every night before going to bed, for example. It'll help you learn the crucial words. Or, alternatively, you can use the notebook for opening up about your problems :-D

Try asking locals 
It's the locals who can explain the nuances best and can help you learn the differences between confusing words. The internet isn't always as reliable, unfortunately, so it's better to ask natives!

Syyskuu alkoi, joten kesä on nyt sitten tosiaankin ohi. Usein tämä tarkoittaa myös sitä, että koulussa on lusittu jo pari kolme viikkoa, mutta mulla se meinaa sitä, että elämäni ensimmäinen välivuoteni on virallisesti alkanut! Noin viikon päästä lähden Espanjaan aloittamaan au pair elämää yhdeksäksi kuukaudeksi ja toivon saavuttavani sujuvan espanjan kielen taidon sekä ylläpitämään ja kehittämään englannin kielen taitoa. Ajatuksen inspiroimana tein pienen jelppilistan kaikille teille, ketkä olette samassa tilanteessa (ja itselleni tosiaan sinne kuukauden päähän...) Iloista syksyä sekä työn ja opiskelun iloa! ♥ 

September has just begun, which means that there's no doubt summer has already ended. In most cases, this also means that one gets back to school but for me it's different this year: my first gap year has now officially begun! In a week I'll pack my bags and commence my nine-month au pair life in Spain. I'm hoping to gain fluent language skills in Spanish and, of course, maintain and develop my English skills. Sooo daydreaming about fluent Spanish, I made up this little help list to all of you out there who are in the same situation! (and for me in one month's time...) Happy autumn to all of you! ♥ 

Kuinka te opitte parhaiten kielen?

What's your best way to learn a language?

How's my Swedish after two months?

Olen miettinyt lähiaikoina aika paljon tätä ruotsin kielen oppimisprosessia. Mä en ole ihan varma, onko siitä oikeasti tullut niin helposti ymmärrettävää vai puhuvatko ihmiset mulle helpommin siinä samassa, kun kuulevat mun suomalaisen aksentin. Joka tapauksessa puheen ymmärtämisestä on tullut todella helppoa, sillä kielen melodiaan on tottunut ja puheesta tunnistaa vieraat sanat.

Lately I've been thinking about my Swedish language learning process. Perhaps it has simply become easy to understand or then again people might be talking in an easier manner once they hear my Finnish accent. Nevertheless, understanding the spoken language has become really easy, because I've got used to the melody of Swedish and can distinguish unfamiliar words.

Oman puheen tuottaminen ei tietenkään ole niin helppoa, kun täytyy osata oikeat sanat oikeisiin tilanteisiin, mutta olen tavallaan oppinut feikkaamaan mun ymmärtämisen tarpeeksi hyvin tarpeen tullessa. Tiedättekö, kun joku nuori myyjä selittää sulle alusvaatekaupassa eri alkkarimalleista vaikealla aksentillaan ja sanot vain sopivia täytesanoja kuten ja, jaså, okej, vad bra, ja, det är ju jättefint, ja PAM hänelle selviää jossain vaiheessa, että olet Suomesta. Finlandssvensk eller hur? on se vakkarikysymys. No, ei mennyt veikkaus tälläkään kerralla oikein. Sen jälkeen kehutaankin kuinka sujuvasti puhut ruotsia, vaikka todellisuudessa et ole ymmärtänyt puoliakaan.

Speech production is, of course, not so easy because you always have to know exactly the right words for every situation, but I've now learnt to fake my incomprehension well enough. You know, when you're in a lingerie shop and a young sales woman babbles about their new briefs with her terribly difficult accent and you're just like yeah, okay, right, oh how great, yes and then BAM she finds out you're from Finland. You're a Finland-swede, right? Well, you got it all wrong again. After that she starts praising how well you speak Swedish, even though in reality you have just missed half of what's been said.

Kaikki on varmasti miettinyt joskus oppitunnilla, että tätä tietoa minä en kyllä tule koskaan tarvitsemaan. Itse muistan viimeisen ruotsin kurssini, jossa tankkasimme leffasanastoa. Siinä ajattelin, että tämähän se vitsaus vasta onkin, kun katson niin harvoin leffoja saati sitten juttelen niistä. Mutta kuinkas kävikään; tuli lähdettyä elokuviin erään ruotsalaisen kanssa ja hän kyseli elokuvan jälkeen fiiliksiä. Olivatko näyttelijät hyviä, mitä tykkäsit juonesta, kuka oli lempihahmo. No voi härregyyd nyt hei!

Each and every one has been at that point where you just sit in class and think: when on earth am I going to use this information. I remember my last Swedish course, where we were cramming film vocabulary. There I was, sitting and thinking how stupid it was since I don't tend to watch that much movies, let alone talk about them in. But look what happened: I ended up going to the movies with a Swedish guy and ,naturally, he asked about my feelings after seeing it. Were the actors good, how did you like the plot, who was your favourite character. Oh for god's sake, please!

Mä ajattelin lukea sanontoja ja opetella uusia sanoja nyt vielä viimeiset viikot, mitä on jäljellä Ruotsissa. Ihan elämää ja hyvää kielitaitoa varten, mutta myös YO-kirjoituksia varten, jotka lähestyvät. Töissä nyt ei ole ongelmaa jutella vanhusten kanssa, kun jokapäiväiset keskustelut ovat kuta kuinkin samanlaisia ja helppoja. Mutta siinä vaiheessa, kun pitäisi kertoa joku hauska juttu tai osallistua ripeään keskusteluun, niin sanoja tulee suusta kuin jostain vajaatoiminnassa olevasta koneesta. No mikäs siinä.

I'm thinking about studying some expressions and new words these few weeks before I have to leave Sweden. Just so that I gain a solid foundation in Swedish but also partly because I will have a big exam in September. There's no problem chatting at work with the elderly, since everyday conversations tend to be rather similar and easy. But when it comes to telling a funny story or take part in a fast-paced conversation, the words come out of my mouth like I were a machine waiting to be repaired. Oh well.

Onko teillä ollut samanlaisia tuntemuksia kielen oppimisesta? Ajattelin heitellä johonkin postaukseen hieman vinkkejä, mitä kielen eteen voi tehdä itse paikan päällä ulkomailla ollessa! Ehkä muistaisin itsekin ne sitten, kun olen Espanjassa parin kuukauden päästä taas samassa tilanteessa...

Have you experienced similar feelings while learning a language? I thought I'd share a few tips for learning a language while your actually abroad! Hopefully, I'll remember them myself too when I go to Spain in two months and will be in the same situation again... 

How to make studying easier

I've been starting to question the accuracy of some longer words in Finnish - my native language! - such as harvinainen (=rare) and näyteikkuna (=display window) 

I guess that is what long summer holidays and a sudden start of school do to you.

Or the fact that you haven't been writing long texts in any other languages than English. Or maybe you've just got too much on your mind. Whoops. At the moment, my timetable is just about full of languages which means that I actually have over 10 hours of English every week and some hours of Spanish and French. But what about the subject that is not a language?

Well, the odd one out is psychology. Which I truly, immensely adore, but for some reason, there has now been a slight decrease in my motivation towards the whole subject. And actually, I wouldn't necessarily talk of a slight decrease... All the famous psychologists and their theories, and especially putting their theories into practice by writing long essays with clarifying examples, which are full of scientific vocabulary, make me feel tired and hopeless. Blurgh. I'm just fed up with it.

Learning languages

It's been unbelievably cold in Finland during the last few days! I feel like a real mythbuster, but yeah there isn't any snow here during the summer. Nevertheless, it shouldn't be 13 °C degrees (~55F) in June, for goodness' sake! Three weeks ago when I still had school, a "too-tired-to-do-anything" heat wave had taken over the whole Finland - where did it go?

I feel like I maybe should be studying French for the language course. Maybe. Instead I'm hanging out with my friends and my laptop! Hahah. To avoid school vibes, I tried to find alternative fun ways to learn a language.

Learn it!

1. Read books and magazines
Libraries often offer a good selection of books in different languages.

2. Listen to the radio
You can download Tune In radio for free on your smartphone. It's probably the best ever, because it has radio stations from all over the world! The pros of listening to the radio is that songs can be quite catchy with easy phrases and the presenters usually have an everyday chitchat going on - that is if they don't talk too fast.

3. Watch movies and TV series
Alternate putting on foreign subtitles with focusing listening to the spoken language.

4. Get someone to chat to
This is really effective when it comes to small, useful phrases. Sometimes when you study a language you might not even realise to learn (or you've already forgotten...) easy phrases like "Really? Tell me more!", "See you later!" or "Yeah, I agree"

5. Try creative writing
Especially if you are linguistically talented, try producing texts in other languages - it could be easier than you had expected when you get used to it! Stories, poems, blogging, keeping a diary... just to mention a few!

 I am loving this book even though it's for kids! Really hope I wont be all like "pas d'argent" after some days in France...