University Results & Why I Don't Want to Come Back to Stockholm

Hiljaisuutta hiljaisuuden perään... Tiedättekö, tämä kesä on ollut siitä poikkeuksellinen, että vapaapäivät tuntuvat olevan ihan minimissä. Silloin kuin niitä on ollut, mulla on ollut vieraita Suomesta tai oon ollut Uppsala-frendin kanssa. Kahdeksan tunnin hoitotyöpäivän jälkeen ei hirveästi ole jaksanut osallistua nordjobb-juttuihin saati kirjoitella, kun tekisi mieli vain lysähtää sänkyyn, mutta on pakko raahautua suihkuun ja laittamaan ruokaa.

Quietness followed by more quietness... You know, I've had exceptionally few days off at work this summer, or at least that's what it feels like. When I've been free from the chains, I've either had visitors from Finland or been hanging around with my mate from Uppsala. And after eight hours of nursing I just haven't had the energy to participate in nordjobb activities let alone update my blog! I just want to have a shower, eat and collapse on my bed. Ha.

Huomaan, miten henkisesti raskaampia monet työpäivät ovat olleet tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. (Tai ehkä aika vaan kultaa muistot. Heh.) Nyt on jostain syystä vähemmän sitä mekaanista "valmista ruoka ja anna lääkkeet" -linjaa ja enemmän kivuista valittelua, pyörätuoleista nostelua, yllätyksellisiä hälytyksiä ja vaikeita asiakkaita, jotka valittavat minulle kaikista mahdollisista epäkohdista, joista en ole vastuussa. Pahimpana stressinaiheena on kuitenkin hoitohenkilöstön puuttuminen. Ei ole tainnut kulua viikkoa, jolloin joku ei olisi ollut kipeänä, "kipeänä", epätietoisena omasta työvuorosta tai muuten vain kieltätynyt tulemasta töihin. Nyt tuli oikeasti sellainen olo, että en kyllä tule uudestaan kotihoitoon töihin tänne. Tämä on nyt nähty enkä jaksa stressata näistä töistä, jos ei ole pakko.

I've realised how much more ponderous my work is compared to last summer. (Or maybe memories grow sweeter with time. Hehe.) For some reason, in comparison to last years "give the medicine and cook food", my days have been full of lifting people up and down from wheelchairs, lots of complaints about pain, unexpected alarms and difficult clients, who whine about all sorts of things I'm not responsible for. The worst thing is, though, is that not everyone comes to work. Not even a week has past without someone being ill, being "ill", being unaware of own work shifts or just refusing to come to work. Now I really feel like never coming back to this job again. At least not back to Stockholm. I've seen it all and don't want to worry about these kind of patients if I can choose.

Aika paljon ajatuksia on täyttänyt myös hemmetin hankalaksi tehty yliopistohaku, mutta kaikki vaiva kannatti, sillä LÄHDEN OPISKELEMAAN MADRIDIIN! Tulen opiskelemaan seuraavat neljä vuotta Lenguas modernas, cultura y comunicación -linjaa Madridin Autónomassa ranska pääkielenä! Monet pitää mua vähän tyhmänä, kun lähden Suomen opetusjärjestelmää karkuun Espanjaan - vieläpä ranskan ja englannin opiskelun takia enkä espanjan kielen - mutta tein sen mikä tuntui parhaalta. Tällä hetkellä ainakin olen niin innoissani siitä, että pääsen takaisin Madridin sykkeeseen opiskelemaan just omaa juttua.

My university application process has pretty much taken over my mind and occupied it, especially during the last month. But every single effort was worth it, because I GOT IN THE UNI IN MADRID! I'll be studying there for the next four years an undergraduate program that's called Lenguas modernas, cultura y comunicación, French as my first language, at the Autonomous University of Madrid! Lot's of people think I'm nuts for escaping Finland just to be in Spain - especially since I'm studying French and English, not even Spanish! - but I'm doing what feels best for me. At least now I'm superexcited about going back to Madrid, feeling the city caressing me and being able to study my passion.  

Nyt on ajankohtaista etsiä kämppä, hakea opintotukea, selvitellä yliopistomaksuja ja opintojen aloittamiseen liittyviä juttuja, tehdä muuttoilmoitus, hakea terveydenhoitopiiriin kuulumista ja ehkä hankkia joku vakuutus Suomesta käsin. Espanjassa sitten muita juttuja muun muassa NIE-tunnuksen hankkiminen kuten myös uuden puhelinliittymän solmiminen ja Santander-tilin aukaiseminen yliopistomaksuja varten. On tämä kyllä työmaa, mutta pikkuhiljaa... Teen muuten lähiaikoina kunnon infopläjäyksen ja tarkat ohjeet siitä, kuinka haetaan Espanjaan yliopistoon Suomesta. Sitä voi sitten lukea ja ihmetellä, vaikka ei olisikaan hakemassa opiskelemaan :P

Now it's time to look for accommodation, apply for financial aid, sort out everything related to tuition fees and starting my studies, notify of change of address, apply for my right to stay in the Finnish health care district and maybe look for some kind of an insurance in Finland. In Spain I'll have a bit of this and that; I will most probably apply for a NIE, buy a new sim card and open a Santander bank account to facilitate the paying of my tuition fees. Everything's still a mess, but a little by little... By the way, I'll write about my process of applying to a Spanish university on my blog (will be only in Finnish since it'll be such a long post and will mostly serve for Finns) but tell me if you want to have it English too!

Hyvää viikkoa kaikille siellä! Kertokaapas joku kohokohta teidän parista viime viikosta, niin pidetään hyvää mieltä yllä <3

I wish you all a really nice week! Now, tell me a highlight of you're last few weeks so we'll keep up the positive energy <3 

What's up? Week 25

Nyt on sitten kolme viikkoa vierähtänyt Ruotissa. Ekat työviikot kotihoidossa on takana ja pari mukavaa nordjobbilaisten iltaa vietetty hyvässä seurassa tutustuen uusiin ihmisiin. Kirjoittelin myös Tukholman aupair-ryhmään ja löysin pari mukavaa kamua sieltä! Jotain outouksia oon löytänyt tästä maasta kuitenkin ja ajattelin kertoa niistä teille...

So that's already three weeks spent in Sweden! My first weeks in home care service are over but I still have seven left, so I have quite some time to see Stockholm. I've got to know other amazing nordjobbers as well as au pairs from the Au Pair Stockholm facebook group. Some weirdnesses were found anyway, so I thought I'd tell you about them...

-Kaikki on niin kallista! Tai tarkemmin sanottuna ruoka ja ulkonakäyminen on niin kallista! Eläköön alle kympin menu del diat joita ei täältä tule löytymään...
-Toiseen koskemista vältellään viimeiseen saakka. Mulle tuli niin hämmentynyt olo, kun tajusin, että täällä nuoretkin kättelee toisiaan. Se vaan tuntui nin viralliselta, kun oli ehtinyt tottumaan niihin haleihin ja poskipusuihin! C'moon kaikki on kavereita, näyttäkää vähän rakkautta!
-Alkoholin rajoittaminen on vedetty ihan yli. Viikonloppuna on turha yrittää ostaa mitään jos olet töissä, koska Systembolaget menee kiinni kolmelta iltapäivällä. Kyllä. Sitten ihmetellään mikä alkoholiongelma ihmisillä on, kun hirveet kasat hamstrataan viikonlopuksi. Ainiin, mutta eihän mun pitäisi tästä tietää mitään, kun ei mun ikä riitä tuohon kauppaan.
-Aukioloajat on niin kummallisia. Vaatekaupat sulkevat ovensa siinä viideltä sunnuntaisin eikä arkipäivisinkään voi kauhean myöhään lähteä ostoksille, jos jotain kaipaisi.

-Everything is so expensive! Especially the price of food and going out is just ridiculous. Long live the 'menus del dia' that cost merely 10 euros...
-Touching the other person is avoided as much as possible. Like young people shaking hands is something too formal for me, since I got used to all the hugs and kisses in Spain. Come on, show some love and at least hug each other!
-Restricting alcohol has become total nonsense here. If you're working during the weekend, you can just forget about getting that bottle of wine because Systembolaget (alcohol monopoly) closes at 3PM. You heard it. And yet people wonder why Swedes have a problem with alcohol after hoarding massive amounts for the weekend... I probably shouldn't be telling all this because I'm not even old enough to buy anything there. Ha.
-Opening hours are so strange. Clothing shops close their doors at 5 o'clock on Sundays and you can't be out late on weekdays either if you want to get things done.

Mutta koska pitää pysyä positiivisena, minut tekee erittäin iloiseksi...
+vanhojen kavereiden tapaaminen. Rakkaita asuu monessa eri paikassa, kuten myös Tukholmassakin!
+julkinen liikenne kulkee minuutilleen. On ihana tietää töihin lähtiessä, monelta juna saapuu ja monelta vaihdan ratikkaan ja monelta olen pysäkillä. Espanjassa - tai ainakaan Madridissa - tuollainen ei vain ole mahdollista. Näin jopa mainoksen sovelluksesta, joka näyttää sulle, onko tarpeeksi aikaa fikailla junien vaihdon välissä. Aivan uskomatonta!
+kauppojen laaja maitotuotevalikoima saa minut melkein itkemään ilosta. Löytyy vaikka mitä juguttia, rahkaa, raejuustoa, kermaviiliä...
+samoin kuin täällä olevat irtokarkit!! Herkuttelu on helppoa, kun kaikkea on saatavilla
+Näköalat metrossa, kun matkustetaan korkeilla silloilla saarien välillä. Hieman miellyttävämpää kuin pimeässä tunnelissa, eikös? Nuo näköalat ovat vain niin upeita!

But just to stay positive, I'd like to tell you about the good things!
+catching up with old friends. Beloved ones live in many places, as well as in Stockholm.
+the public transport runs on time. When leaving for work it's so nice to know the exact time for train changes and the arrival time. In Spain (at least Madrid) it just doesn't work that way. I even so a poster advertising an app with which you could see whether you have time for a 'fika' between switching trains or not. Unbelievable!
+the broad selection of dairy products in supermarkets nearly makes me cry of joy. We have all sorts of yogurts, quark, cottage cheese, sour cream...
+not forgetting the pick'n'mixes that the Nordic countries have!! Spain is powerless now.
+the views of the metro when you cross bridges in the centre... breathtakingly beautiful! And much more fun than sitting in a dark tunnel!  

Juhannusaaton paiskin töitä, mutta lauantaina mun hyvä ystävä Tora tulee Uppsalasta tänne Etelä-Tukholmaan juhlistamaan tuota maagista keskikesän juhlaa! Kirjoittelen siitä ja nordjobb-aktiviteeteista lisää sitten vähän myöhemmin, hasta pronto ja hyvää juhannusta!

On Midsummer Eve, I'm sweating and working but then I'll be free for the whole weekend! My good friend Tora is coming here to Southern Stockholm from Uppsala and we'll celebrate late midsummer with her. Yessss I'll write about our celebrations and nordjobb activies a bit later on, hasta pronto and I wish you all a happy Midsummer! 

The Attack of The Reverse Culture Shock - Going Back to Stockholm

Olin innoissani nähdessäni lentokoneen ikkunasta paljon vettä ja metsää, joka näytti erityisen kauniilta vuoristossa vietettyjen kuukausien jälkeen. Kun laskeuduin Tukholman lentokentälle, todellisuus tuli vastaan. Silmään pisti asioita, jotka olivat ehkä ennen olleet niin normaaleita, ettei niihin kiinnittänyt huomiota.

I was excited about seeing so much water and trees, which looked particularly beautiful after spending months in the mountainous Spain, when I peeped out of the small window in the airplane. But little did I know how I'd feel when we landed in Stockholm. There were two things I seemed to pay attention to, which might have been normal back in the days.

-Oikeasti niin monet ovat täällä vaaleahiuksisia ja sen takia olen ulkokuoreni perusteella ruotsalainen. Aksenttini perusteella mua taas luullaan nyt suomenruotsalaiseksi, jos sanon vain pari sanaa, mutta olen vain suomalainen! Tässä tulee ihan identiteettikriisi. Espanjassa olin vain se eksoottinen suomalainen ja se kävi vallan mainiosti.
-Joka paikassa on NIIN HILJAISTA. Junassa ei kuulunut kuin parin ihmisen hiljainen porina ja jonkun mummelin omituinen laulu. Tuntui, että nauru, keskustelu ja kertakaikkiaan elämä puuttui.

-Seriously, nearly everyone has blond hair here. And because of that, people mistake me for a Swede... until I open my mouth to say a few words. Then they think I'm a Swedish-speaking Finn. I'm only a Finn, okay?! In Spain I was always just the exotic one from the North and that was fine by me.
-Everywhere is SO TRANQUIL. There were a few persons chatting quietly on the train and a weird elderly woman singing. The laughs, the chatting and the life itself lack here.

Ekan kohdan kanssa ei muuten olisi ongelmaa, mutta mun on vielä niin vaikea sanoa mitään ruotsiksi ilman, että mietin kunnolla, vaikka ymmärtäisinkin toisen puheen täydellisesti. Mulle kävi nimittäin just se, mitä arvelinkin. Jos yritän puhua nopeammin, mun puheeseen eksyy espanjalaisia sanoja. Eilen suusta lipsahti muun muassa "aquí, no sé, a ver & sí". Onhan tämä nyt hirveää, en mä ruotsalaiselle voi vastata kysymykseen "sí". Mä toivon, että saan pidettyä yllä espanjaa ilman, että se tunkeutuu tähän ruotsiin.

I wouldn't exactly have a problem with the first part, butttt my Swedish isn't at my desired level anymore even though I can understand perfectly what the other person is saying. When I try to speak Swedish without thinking, Spanish words slip out of my mouth uncontrollably. Like yesterday I accidentally said "aquí, no sé, a ver & sí" This is just horrible, I can't answer a Swede's question with sí, can I?! I really hope I can keep up my Spanish skills without it interfering with my Swedish.

Mä oon tuntenut oloni tosi väsyneeksi, itkuiseksi ja hämmentyneeksi ilman minkäänlaista järkevää syytä. Just nyt en haluaisi yhtään mitään muuta kuin takaisin Madridiin. Tällä hetkellä tuntuu, että elän jossain unessa enkä käy täysillä. Vaikka ruotsalainen kulttuuri on ennestään tuttu, tiedän mitä syödä ja kieli on joten kuten tuttu, mä tunnen oloni ulkopuoliseksi täällä. Täällä on monia hyviä juttuja, joista olen kiitollinen (mm. toimiva julkinen liikenne, ystäviä, tutut ruuat ja kaupat, kaunis luonto...) mutta ne eivät nyt tunnu auttavan tähän ikävään.

P.S. Noi fiilistelykuvat on otettu yhdessä Madridin parhaimmassa tavernabaarissa, El Tigressä. Juomat ovat vähän kalliimpia kuin muualla (5€), mutta nuo jättimäset, ilmaiset lautaselliset tapaksia ovat aika mukava lisä :P

I've felt so tired, tearful and confused without any specific reason. I just want to go back to Madrid. I feel like I'm not living to the full; instead I'm stuck in the fog without direction. Even though I'm familiar with the Swedish culture, know where to shop for groceries and can speak Swedish somehow, I feel alienated here. There are lots of good things in Sweden, of which I'm really thankful (like the efficient public transportation, friends, familiar ingredients and shops, beautiful nature...) but they aren't seeming to cure my yearning. 

P.S. These good-vibe photos were taken in one of Madrid's best bars, El Tigre. The drinks are a bit more expensive than usually (5€) but those gigantic, free plates full of tapas make up for it :P

Kertokaa, että tämä on normaalia! Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Mä nimittäin kuulisin niistä erittäin mielelläni nyt!

Please tell me this is normal! Have you experienced similar feelings? Because I'd really love to hear them right now!

Goodbye Sweden

Moikka ja terveisiä Bromman lentokentältä! Nyt on tullut aika palata kotiin Suomeen. Olen odottanut jo useamman päivän nyt viimesellä viikolla, että pääsisin näkemään perhettä ja kavereita, joten en oikein osannut nauttia viimeisistä päivistä kuten olisi ehkä kuulunut. Toisaalta tuli niin tyhjä olo, kun pakkasi tavaroita ja jätti kämpän taakse. Totta kai ihmisiä ja paikkoja tulee ikävä, kun niihin kiintyy, mutta en todellakaan osannut arvata että Tukholma tuntuisi näin paljon kodilta kesän jälkeen. Tuntuu oudolta, etten jatkossa olekaan jäämässä pois Farsta Strandin pysäkillä metrossa tai pendeltågissa. Mä vaan olen niin äärettömän ilonen, että otin tämän tilaisuuden vastaan ja lähdin, vaikka en tiennyt yhtään mitä tulisi tapahtumaan. Muutamia hauskoja Tukholmaan ja nordjobbiin liittyviä postauksia tulee vielä näkymään, sillä ihan kaikkea en loppuajasta ole raapustellut ylös blogiin. Olkaa siis kuulolla!

Hello from Bromma airport! Now it's time to go back to Finland. I've been waiting for several days to see my family and friends so I couldn't make as much of my last days in Stockholm as I would've perhaps wanted to. Then again, I felt really empty inside when I packed my stuff and left the apartment. Of course you will miss places and people, but I had no idea that Stockholm would feel this much like home after the summer. It feels weird not getting off on Farsta Strand on the metro or commuter train. I'm infinitely glad I decided to take this opportunity and go to Sweden. There are a few fun stories left related to Stockholm and nordjobb, since I didn't have time to write down everything we did during our last few weeks, so keep your eyes open. There's more to come!

Stockholm Culture Festival 2015

Lilla Sällskapet, Zara Larsson ja Panetoz. Nyt varmasti suurin osa teistä kelaa, että Zaraa lukuunottamatta aivan nevahööd, mutta mä olin niin innoissani nähdessäni kaikki nämä artistit! Mulla on tapana kuunnella aika paljon musiikkia ruotsiksi, ranskaksi ja espanjaksi ihan vain kielen oppimisen takia ja nämä muutamat artistit ovat kyllä soineet spotifyssä kerran jos toisenkin. Höperöidyin sen verran, että lisäsin teidän lukijoiden iloksi sivupalkkiin mun ruotsin soittolistan, jota voi käydä tsekkailemassa siltä varalta, jos kaipaa muutakin kuin englannin kielistä kuunneltavaa. Jipii!

Lilla Sällskapet, Zara Larsson and Panetoz. Most of you haven't supposedly heard much about these artists expect for Zara, perhaps, but I was head over heels excited when I got to see these! I listen to a lot of music in Swedish, French and Spanish just to learn the language and these three artists have been playing on my Spotify list for quite some time. I even added a widget to the sidebar with my Swedish playlist so that you guys can listen to some Swedish tunes if you're in the mood. Yippie!

Yhtenä iltana menimme Rålambshovsparkeniin nauttimaan ulkoelokuvateatterista. Koska paikat menevät nopeasti tällaisissa tapahtumissa, menimme Burger Kingin kautta puistoon pari tuntia ennen elokuvan alkamista. Ja voi että siellä oli mukava istuskella! Aurinko paistoi, pojat skeittasivat sillan alla, jotkut grillasivat ruokaa ja kaikki söivät eväitään ilman minkäänlaista kiirettä. Me ei kuitenkaan jääty katsomaan elokuvaa pitkäksi aikaa, sillä töitä oli seuraavana päivänä ja elokuva aloitettiin alusta jossain vaiheessa teknisten ongelmien takia...

One evening we went to Rålambshovspark to enjoy an outdoor theatre. Because the theatres are super popular, you have to be there early in order to get a good place so we went to the park two hours before the show with some food from Burger King. And gosh it was lovely to sit outside! The sun was shining, boys were skating under the bridge, some where making barbeque food and everyone was eating their snacks without a rush. We didn't, however, stay and watch the whole movie since I had to get up early the following morning and the movie had to be started again because of some technical issues...

Loppukevennykseksi kuva eräästä tanssiesityksestä, jota katsottiin hetken aikaa Sergelin torilla. Tämä koko tapahtuma kesti siis viime viikon ja piti sisällään erilaisia tanssi-, näytelmä-, laulu-, ja elokuvaesityksiä. Myös keikkoja ja erilaisia nuorille suunnattuja kojuja löytyi Kungsträdgårdenista. Kuulumisiin!

And to end this cultural post, I have photo of a dance performance we looked at for a while on Sergels torg. See you!

77/93

Heippa hei! En ole tänne raportoinut sen kummemmin elämäntapahtumia nyt lähiaikona, joten nyt on korkea aika! Lyhykäisyydessään yksi kämppiksistä lähti takaisin Suomeen ja itkeskeltiin sitä, roudasin tavarani yläkerran huoneeseen ja muutin sinne, olen osallistunut ties mihinkä tapahtumiin täällä ja ihmetellyt, mihin kaikki aika oikein katosi. Päällimmäisinä mielessä ovat Tukholman Pride jonne suuntasin itsekseni, Gröna Lundissa ollut the Offspringin keikka, ensimmäisen tatuoinnin otto, ulkona hengailut sekä tällä viikolla olevat kulttuurifestivaalit, joista kuulette lisää myöhemmin! Toisaalta myös normaalia arkea on riittänyt: töitä, huonosti nukuttuja öitä, yhteisiä sunnuntaiaterioita ja uusiin mormooneihin tutustumista. Samalla on kova yritys tehdä yhtä muotiartikkelia, opiskella ruotsia ja kirjoittaa blogia. Töitä en kyllä jaksaisi tehdä enää päivääkään täällä, mutta en haluaisi jättää taaksekaan kaikkea tätä. Mä jään niin kaipaamaan Tukholmaa!

Heya! I haven't exactly been reporting all the stuff I'm up to lately, so it's high time I did it now! To put it briefly, one of our roomies moved back to Finland, I took all my things and moved upstairs, I've been to all sorts of events here and been wondering where did all the time go. Going to Stockholm Pride, The Offspring's concert in Gröna Lund, having my first tattoo done, hanging out outside and the culture festival which takes place right at the moment are uppermost in my mind. Then again, I've had loads of everyday life: work, poorly slept nights, Sunday dinners together and getting to know new Mormons. At the same time, I'm trying to write my fashion article, study Swedish and update my blog. I really don't want to work any longer, but I don't want to leave everything behind. I'm just going to miss Stockholm so bad!

5x last week

Mentiin viettämään iltaa Göta Källareen, jota suosittelen kyllä kaikille nuorille, ketkä haluaa rentoon tanssipaikkaan. Huvitti, kun opeteltiin erän paikallisen maahanmuuttajan kanssa ruotsia alkuillasta ja eihän siinä voinut kuin nauraa! Yllätin itsenikin tanssimasta koko illan eri ihmisten kanssa. Tuntui, ettei porukka ollut samalla lailla ympäripäissään kuin esimerkiksi Kuopiossa ja ihmiset tulivat  juttelemaan ja tanssimaan toistensa kanssa paljon enemmän. Yksikin poika oli niin suloinen, kun tuli kysymään, saisiko hän tarjota tanssin. Ei meillä Kuopiossa tuollaista näy!

We spent the night in Göta Källare in Södermalm and I really recommend it to all young people who just want to dance and have fun. We were cracking up with a local guy who taught us Swedish in the beginning of the evening and then danced the whole night. And that's something worth mentioning since I don't usually dance that much! It felt as if people weren't as drunk as in Kuopio and they actually came to talk and dance with you unlike where I come from. 

Pientä kuvaa viime sunnuntain dinneristä! Tehtiin hampurilaisia taloyhtiön pihassa, jotka minä kyllä söin haarukan kanssa lautaselta helppouden vuoksi. Saanko muuten avautua hieman eräästä epäonnistuneesta ruuastani?

Olin suunnitellut tekeväni maailman parasta feta-katkarapu salaattia, kunnes yhtäkkiä jotain kamalaa tapahtui. Ensimmäiseksi avasin katkarapupurkin ja kauhukseni se olikin leivälle levitettävää tahnaa eikä suinkaan pieniä katkarapuja. Sen jälkeen fetajuusto maistui aivan vuohenjuustolta ja inhoan sitä yli kaiken. Kaiken huipuksi kurkkuni oli jäätynyt jääkaapissa, joten haaveet herkkusalaatista murskautui viimeistään siinä kohti, kun kurkku lensi kaaressa roskiin. Aina ei voi onnistua:-D

A little photo of our Sunday dinner! We made hamburgers in our garden, which I ate with a fork and knife just because it was so much easier. By the way, may I open up about my unsuccessful food?

I had planned to do the world's best shrimp and feta salad when suddenly something horrible happened. First I opened the can of shrimps, but quickly realized that what I had bought was some shrimp spread for bread. Then my cheese tasted like goat cheese - which I hate - so I couldn't have it either. To top this all of, my cucumber had frozen in the fridge so at this point, at the latest, my delicious salad was just a dream. It's not always that easy, is it! 




Toisinaan töissäkin on rentoa. Vietin taukoa ulkosalla ja orava tuli viereeni pitämään seuraa. Raukka mietti kauan ja meinasi hypätä puusta päälleni... Onneksi ei kuitenkaan! Työalueellani on näkynyt myös peuroja ihmisten etupihoilla ja jäniksiä pomppimassa ympäriinsä. Ihan kuin jostain Lumikista! Olenko mä oikeasti Tukholmassa töissä?!

Sometimes it can be pretty chill at work. I was having my break outside when suddenly a squirrel came by to say hello. The poor thing was thinking where he should jump and nearly hopped on my lap! I've also seen deer and rabbits jumping around in my working area. Just like in Snow White! Am I really working in Stockholm?! 

Yhteisen vapaan viikonlopun kunniaksi oli myös luvassa pieni roadtrip Upsalaan, josta laittelen ehkä vähän lisää kuvia myöhemmin! Ei me siellä mitään ihmeellistä tehty, kunhan vain kierreltiin ja katseltiin ympärillemme. Sinne käykin matka taas ensi viikonloppuna kaverini Toran luokse!

For the glory of the weekend we did a small road trip to Uppsala, of which I might be uploading a bit more photos on the blog later on! We didn't exactly do anything special, just walked around and checked out the hoods. But next weekend it's time to go there again to see my lovely friend Tora!

Victoria's secretin alennusmyynneistä lähti mukaan parit meikkipussit ja Monkista uusi takki, mutta muuten on ollut ihan mukavaa vain katsella vaatteita. Oli niin rentouttavaa lähteä yksin työpäivän jälkeen kaupoille ikkunashoppailemaan, koska silloin maailman suurimmat ongelmat pyörivät vain vaatteiden esteettisyyden ympärillä ja saa pienen breikin sosiaalisuudesta.

I couldn't resist the sales and bought a few make up bags in Victoria's Secret and a new jacket in Monki (okay, the latter one wasn't even on sale...) Otherwise, it was just relaxing to go window shopping on my own because you get a little break of all the socializing and also because your biggest problem seems to be finding beautiful and matching clothes. 

Movies under the open sky

Moikkamoi! Tehtiin viime lauantai-iltana jotain superjännittävää, nimittäin kiivettiin katolle kavuttiin yläkerroksen ikkunasta kerrostalon katolle ja katsottiin siellä elokuva auringon laskiessa. Voiko kuvitellakaan täydellisempää tapaa viettää iltaa? Roudattiin ulos pari patjaa, sohvatyynyjä, peitot ja leffaeväät, kun taas vuokraisäntä viritteli insinöörikämppiksen (no jokes, se on oikeesti insinööri!) kanssa tv:n paikoilleen. Katsokaa nyt: hienosti ollaan saatu telkkari suoraksi vinolle katolle kansion ja puulaudan avulla:-D Elokuvana meillä toimi Stieg Larssonin milleniumsarjan ensimmäinen osa Miehet jotka vihaavat naisia. Ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta, kun katsoi tuon leffan - mikä oli ihan hyvä, kun väsymys alkoi painaa päälle loppua kohden - joten pystyi vain nauttimaan leffasta ja opettelemaan samalla vähän ruotsia.

Heya! Last Saturday we did something unbelievably cool: we climbed on the roof jumped out of the upstairs window on to the roof and watched a film while the sun was setting. Can you imagine a more perfect night? We fixed up mattresses, cushions blankets and movie snacks whilst our landlord and room mate who happens to be an engineer set up the television on to the roof. Just look at it: we have a telly facing straight forward to us with the help of a wooden board and folder:-D The movie we watched was the first part of Stieg Larsson's trilogy, The girl with the Dragon Tattoo. It surely wasn't the first time I saw it - which was only good since I kept dozing off towards the end - so we could just enjoy the movie and learn a bit of Swedish at the same time.

A glance into last week

Käytiin Stockholm Street Festivaleilla pikaisesti tsekkaamassa, mikä meininki siellä on. Australialainen koomikko/taikuri/whateva piti viihdyttävää showta pystyssä ja otti yleisön mukaan siihen samalla. Tyyliin kun joku randomtyyppi käveli lavan ohi, hän meni kysymään kenen kanssa tämä puhuu puhelimessa ja alkoi itse puhumaan siihen:-D Musta on hullua, miten joku pystyy olemaan niin sanavalmis ja keksimään naurattamisen aihetta noin vain tarkkailemalla ympäristöä!

We wanted to see what the Stockholm Street Festival had to offer us. An Australian comedian/magician/whatever entertained the audience by making them part of the show! Like, there was a guy who was talking on the phone and passing by the stage when the artist suddenly decided to ask who he was talking to and took his phone and started talking on the phone himself :-D I think it's crazy how someone can be so quick-witted and come up with funny things just by observing the surroundings! It was funnier than it sounds, honestly. 


Nää suklaaunelmat oli tarjouksessa lähikaupassa vain 19 kruunua! Enhän mä niitä sinne voinut jättää. Siitä on ihan liian kauan, kun oon saanut syödä noita. Ärsyttää muuten pirusti, että tuo Hemköp on remontissa. Jostain syystä oon kääntynyt sen kaupan puoleen ja nyt kaikki tuotteet on siellä ihan sikin sokin miten sattuu:D

This chocolate dream was on sale for only 19 crowns in our convenience store! You couldn't just leave them in the shop because it's been way too long since I last ate these dreamy chocolates. By the way, I've been really frustrated with Hemköp being under renovation. For some particular reason, I've been using that shop and now that all the products are at sixes and sevens it's not funny at all:D 

Vietettiin taas yhteinen sunnuntai-illallinen aurikoisissa merkeissä. Grillattiin porsasta, kanaa, maissia ja kesäkurpitsaa ja nautittiin siinä sivussa perunasalaattia ja normisalaattia. Jälkkärinä odotti jätskin pala ja hillitön määrä pipari-suklaakeksejä. Kiitos vaan, vuokraisäntä! Olihan meitä melkein kaikki kämppikset, muutama ystävä ja muutamat mormonit yhdessä syömässä ja ruokapöydässä kuului sekaisin suomea, ruotsia ja englantia.

We had our Sunday's common meal (how religious, hehe) with lots of sunshine. We grilled pork, chicken, corn, zucchini and enjoyed a bit of salad and potato salad. For dessert, we had some ice-cream and a load of biscuits. Thank you, landlord! There was actually a huge bunch of us sitting at the table: us room mates, a few friends and some Mormons. About 20 people altogether and Swedish, Finnish and English all being mixed up.

Nauratti tää meidän kämppisten vaatevalinta. Miten niin jotkut tykkää mustasta, valkoisesta ja vaaleanpunaisesta? Täällä nousee pari kättä! Ainiin, Södermalmilla haluan kyllä ehdottomasti kierrellä vielä enemmän; se on aivan ihana alue!

Our clothing choise put a smile on my face. How come we're into black, white and baby pink? Oh and I really want to explore Södermalm even more; it's such a lovely area!


Huomasin just, että puolet näistä kuvista on jotain ruokakuvia. Way to go, Rosa... Kyllä mä täällä syön muutakin kuin herkkuja. Ei hätää, perhe! Jätskit nautittiin Gamla Stanin yhdessä pikkupaikassa, josta taidan kertoa enemmän tulevassa kahvilapostauksessa.

I just realised that half of these photos have something to do with eating. Way to go, Rosa... I do eat other stuff besides the junk food so no worries, family! These ice-creams were bought in a small place in Gamla Stan. I'll be telling a bit more about it later in a café post.


Helteet jäivät haaveeksi ja tilalle tuli sadetta ja harmaata ilmaa. Käytiin vapaapäivänä kämppikseni Eevan kanssa Vasamuseossa, kun vettä tuli taivaalta litratolkulla. Jonoa oli kiitettävästi, mutta se meni onneksi kohtuullisen nopeasti ohi. En tajunnut, että siellä olisi niin täyttä! Muut museot ovat olleet maanantaisin melko tyhjiä. Tästä tulossa myös vähän lisää kuvia myöhemmin!

Summer's gone and it's back to rain and grey business again. We used our day off work in the Vasa museum with my roomie Eeva because it was raining cats and dogs and we really didn't want to stay home. There was a massive queue but luckily it was gone in no time. I couldn't imagine that I would be so full of people on a Monday morning! Other museums have been quite quiet on Mondays. Anyway, I'll do a separate post about this museum in a while.

Museums and fika

Me ollaan viime viikolla kamujen kanssa sivitetty itseämme museoissa ja puistoteatterissa, Tuo puisto oli aivan täynnä ihmisiä, minkä takia ei saatu paikkoja mistään muualta kuin lavan väärältä puolelta, jossa kirkkaat valot soikaisivat meitä ja kaiuttimet osoittivat väärään suuntaan. Pitää yrittää olla ajoissa paikalla ensi kerralla, jos mielii sinne uudelleen. Tuntui, ettei kenelläkään ollut kiire minnekään: ihmisten tulivat vilttien ja eväiden kanssa katsomaan esitystä ja yleisöstä löytyi niin lapsiperheitä, rakastuneita pariskuntia kuin koirakin.

During the last week, my roomies and I have educated ourselves in museums and an outdoor theatre. The park was completely crowded which was why we had to sit on the wrong side of the stage, where they had glaring lights and speaker heading to the wrong direction. We'll have to try and be earlier there next time. It felt as if no one was in a rush: people came to see the show with blankets and lunches and the audience consisted of families, couples in love and even dogs.   

Museoista tuli käytyä Historiskassa ja Nobel-museossa. Kumpikaan ei varsinaisesti innostanut minua, mutta piti niissä päästä kuitenkin käymään! Historiamuseossa oli sellainen arkeologinen nurkkaus, jossa olisi voinut heittäytyä lapseksi ja viettää hetken hiekkalaatikolla kaivaen esineitä. Yksi juttu jonka kuitenkin opin museoreissulla oli Ruotsin aika 1800-luvun lopulla: täällä oli paikkakunnittain eri kellonajat auringonnousun mukaan. Göteborgin ja Haaparannan välillä oli noin 40 minuutin ero!

Out of the museums, I visited The History Museum and The Nobel Museum. None of them were exactly places to which I was looking forward but you just had to see them anyway! In the History museum they had an archaeological corner where you could have pretended to be a kid again and dig some treasures in the sandpits. But one thing that stuck to my mind in the museum was Sweden's time difference in the late 17th century. They had different times for different cities depending on when the sun would rise!

On myös tullut käytyä ulkona ihan liikaa. Nordjobbareiden kesken ollaan päästy hyvin sisälle fikakulttuuriin, eikä takaisin paluuta taida olla:-D Yritettiin myös eräänä keskiviikkona mennä kämppikseni ja ruotsalaisen ystäväni kanssa viihteelle, mutta todettiin että melkein kaikki paikat ovat kiinni keskiviikkoisin tai eivät ota 18-vuotiaita sisään. Mutkien kautta päädyttin istumaan yhteen viihtyisään baariin ja erääseen tanssipaikkaan, joka herätti hilpeyttä. Diskopallo, pienet tilat täynnä niin nuoria kuin keski-ikäisiä ja nostalgiset kappaleet tekivät paikasta... jännän.

I've also been out far too much. The "fika" culture has swept us nordjobbars away and I think there's no turning back:-D We wanted to go to a nightclub on Wednesday but we just realised that not many places are open on Wednesdays or take in 18-year-olds. We ended up in a cozy bar and after that in a dancing place, which was just hilarious. A disco ball, small premises full of both young and middle-aged people as well as nostalgic songs made the place quite... interesting.

Olen virallisesti siirtynyt laiskaan elämään: aloitin netflixin ilmaisen kuukauden eräänä päivänä. On ollut kivaa vaihtelua katsoa sarjoja, kun mulla ei ole ollut tapana katsoa telkkaria kovinkaan paljoa. Taisin pitää tänään ensimmäisen kotipäivän yli kuukauteen; tarkoittaen sitä, että en astunut ulos asunnosta saati meikannut. Tuntuu hyvältä rentoutua, kun tuntuu että aina pitäisi olla menossa tekemään jotain hauskaa!

I''ve officially started my lazy life: I started netflix's trial month one day. It's been nice to watch series since I usually don't watch television all that much. I think I had my first day home for over a month: I didn't leave anywhere nor did I put on makeup. It feels good to wind down a bit, for it feels as if you always have to do something fun over here!

The good old times

Tämän viikon ainoa vapaapäivä meni loistavissa merkeissä: tavattiin mun vanhan kielimatkakaverin kanssa! Te jotka ootte seurannu pitkään mun blogia alusta asti, olette varmasti törmänneet postauksiin hänen kanssa. Me päätettiin ostaa laittoman paljon herkkuja ja suunnata puistoon mussuttamaan niitä vanhojen aikojen kunniaksi. Paikaksi valikoitui Djurgården ja herkkuja kertyi legendaarisesta kakku+nutella yhdistelmästä ilmaiseen näkkileipään, joka tumpattiin Toran käteen kadulla. Djurgårdenista ei päästykään ihan helposti pois, kun haahuilun jälkeen päädyttiin vaan kauemmaksi keskustaa molempien loistavan suuntavaiston avulla. Se ei varsinaisesti haitannut, kun meillä oli koko ajan niin hauskaa, että vatsa tuntui halkeavan naurusta.

My only day off work this week was awesome: I met my old language course friend! You guys who have been following my blog from the very beginning must have bumped into some posts with her. We decided to buy way too much junk food and head to the park to enjoy them for old times' sake. We chose to go to Djurgården and bought the legendary cake+nutella combination and also got some free bread on the street from some one. We had so fun I thought my stomach would crack! 

Menin sen jälkeen hieman myöhässä nordjobbareiden tapaamiseen, jossa tarjoiltiin ihania katkarapuleipiä ja valkkaria. Hengailtiin myös hetki Gamla stanin maanalaisessa pubissa, joka oli hämärä ja luolamainen, mutta viihtyisä. Hinnat oli vaan minusta törkeän kalliit, kun maksoin kahdeksan euroa yhdestä siideristä, mutta kai sitä kerran pitää käydä hyvässä seurassa.

After that I went to a meeting with other nordjobbars where they served us shrimp sandwiches and white wine. We also spend some time in a cozy underground pub in Old town which was really dark and like a cave. The prices were a bit too high for my liking since I payed about eight euros for a cider, but I guess it's okay sometimes when you're in good company.

Pieces of last week

Mentiin yks ilta nordjobbareiden kanssa piknikille Södermalmin suurelle kalliolle, joka ilmeisesti tunnetaan nimellä Skinnarviksberg. Aurinko helli meitä, popsittiin pähkinöitä ja jaettiin kokemuksia Ruotsista. Koulut oli loppunut sinä päivänä, joten poliisit vahtivat vuorella mahdollisia alaikäisiä, jotka tulisivat juomaan. Noh, ingen fara kun hallussa oli jopa niinkin vahvaa juomaa kuin verigreippi-oranginaa. Muutenkin he kuulivat puheestamme ettemme taida olla paikallisia:-D

One sunny evening we went for a picnic on a huge rock in Södermalm, which is known as Skinnarviksberget apparently. The sun was warming us, we were eating peanuts and sharing our experiences of Sweden. The school was out and policemen had an eye on us since there would be underage teens drinking alcohol on the cliff. I think my orangina wasn't the drink they were looking for. And they could definitely tell that we weren't locals by listening to our accent:-D 
 

Sunnuntaisin meillä on tapana syödä ja kokkailla yhdessä. Tällä kertaa oli vuorossa ruotsalainen ruoka, joten mikäpä sopisi siihen paremmin kuin kotitekoiset lihapullat ja perunamuusi! Jotenkin päädyttiin kämppikseni kanssa pyörittelemään ja paistamaan lihapullia, mutta sepä ei haitannut kun aika meni leppoisasti. Oli siinä meinaan pikkuinen satsi, kun meitä taisi olla syömässä 14 henkeä!

On Sundays, we tend to eat and make food together. This time it was the Swedish food's turn, so what could be better than home made meatballs and mashed potatoes? Somehow, we ended up twiddling and fying the meatballs with my roomie, but the time flew as we were having so fun. There was a lot to do, because we had about 14 of us eating that night! 

Sitten on ollut nämä kaksi tärkeää päivää: nationaldag ja Carl Philipin ja Sofian häät. Näiden ansiosta hevosia on ravannut pitkin kaupunkia useampanakin päivänä. Hääparia en valitettavasti töiden takia ehtinyt näkemään, mutta katseltiin vanhusten kanssa häitä yhdessä telkkarista. Upeita pukuja ja onnellisia ihmisiä siellä ainakin näkyi.

Then we've had these two important days here: the national day and Carl Philip's and Sofia's wedding. This is why we've had horse processions around the town on several days. Unfortunately, I couldn't get a glimpse of the newlywed pair because of work, but I got to see them on the television with the elderly. At least they had beautiful dresses and blissful people over there.

Viime lauantaina tuli nähtyä Matildaa, johon olinkin yhteydessä jo ennen Ruotsiin tuloa. Kierreltiin vaatekauppoja ja käytiin Dunkin Donutsilla, mistä olin superinnoissani, kun se jäi väliin New Yorkin matkalla! Uusia ihmisiä kun on aina niin mukava tavata. Sain myös hankittua tuon pienen karvalaukun, jota olin kuolannut jo jonkin aikaa River Islandin nettisivuilla. Epäilen sen käytännöllisyyttä ja kestävyyttä edelleenkin, mutta toistaiseksi ei kaduta, että hankin sen :-D Naapurin poikakin oli niin suloinen, kun se luuli hississä, että kannan puudelia mukana

Last Saturday we met with Matilda with whom I had texted before coming to Sweden. We went round the town in shops and visited Dunkin Donuts, of which I was really happy since I forgot to go there while I was in New York! And it's so nice to meet new people anyway, so it was great. I also got this little furry bag which I had been drooling over for some time on River Island's website. I doubt its practicality and durability, but until now I haven't regretted buying it :-D

Eräs aamu nordjobbareille tarjoutui mahdollisuus osallistua FNUF:in aamupalalle (ilmaista ruokaa, jipii!) ja kuulla kansainvälisiä vaikuttamiskeinoja. Mä olin hirveen innoissani kuulemassa vapaaehtoistyöstä Euroopassa, joka ilmeisesti on EVS:n kautta todella edullinen tai jopa ilmainen kokemus. Saa nähdä, jos jotain sellaista pääsisi tekemään au pair -vuoden jälkeen! Sen jälkeen oli vähän vapaa-aikaa ennen töitä, joten suunnattiin Moderniin museoon. Se oli täynnä raikasta ja omituista taidetta - juuri sellaista, jota on kiva katsella!

One morning we nordjobbars got a chance to take part in FNUFs breakfast (free food, yay!) and hear about international means of influencing. I was so excited to hear about voluntary work in Europe, which is apparently low cost or free of charge. We'll se if I get to do something like that after my au pair year! We had a bit of free time  before work, so we headed to the Modern museum. It was full of fresh and weird art - just the kind of art that's nice to see!

Töissä on alkanut menemään paremmin ja päivittäistä ruotsia ymmärtää jo tarpeeksi, että voisi tulla toimeen. Odotan innolla kaikkia tapahtumia ja ihmisiä, keitä tuun näkemään nyt lähiaikoina. Oon sen sijaan pyhittänyt tämän päivän vain kotihommille ja töille ja taisin jo höperöityä, kun aloin suunnittelemaan viikonloppumatkaa Kööpenhaminaan. Onhan sinne matkaa, mutta olisi se niin ihana kaupunki nähdä!

It has started to get a bit easier at work and I understand enough of Swedish to survive everyday life. I'm waiting forward to different events and people I'm going to meet shortly. Instead, I'll only be doing home chores and going to work today and I think I've lost my mind since I got the most harebrained idea: I want to spend one weekend in Copenhagen. I know it's quite far away, but it would be such a nice city to see, though!