-->

03/05/2016

Children in Spain Aren't Children

3-vuotiaasta lähtien monet lapset ovat koulussa vähintään neljään asti, 4-vuotiaalle annetaan läksyjä ja 8-vuotiaana täytyy pärjätä englanninkielisen biologian ja maantiedon kanssa. Ootteko valmiita lukemaan valituksen koulusysteemistä? Juu? No tervetuloa Espanjaan!

When you've turned 3 years, you're most probably in school until 4 o'clock, when you're 4 you already get homework and at the age of 8 you should be able to study biology and geography in English. Well, welcome to Spain! I hope you're prepared for a little rant!

Lapset eivät saa kasvaa rauhassa ja olla lapsia täällä. Koululaiset pääset hyvällä tuurilla koulusta viiden aikoihin, minkä jälkeen pitää tehdä kasa erilaisia läksyjä ja lukea kokeisiin. Aikaa jää ehkä tunti leikkimiseen, joka tällaisena aikakautena menee helposti telkkarin katseluun. Mulla on ehkä ruusuiset kuvat omasta lapsuudesta, mutta muistan kyllä olleni kotona vapaa leikkimään heti vanhempien töitten jälkeen, kun mut haettiin iltapäiväkerhosta. Ja se aika käytettiin bratzeillä leikkimiseen, kirjojen lukemiseen, ulkona leikkimiseen, askarteluun ja kavereiden luona kyläilyyn. Vaikka olisikin aikaa tehdä kaikki tarvittava, niin mielestäni lapsi tarvitsee paljon vapaa-aikaa tylsistymiseen saakka. Siskoni käytöksessä on ero kuin yöllä ja päivällä, kun mietitään arkea ja viikonloppua, mutta eihän se hänen vikansa ole, jos pinna on kireällä arkisin.

Children aren't given the time to grow up here. Pupils finish school at 5ish after which a pile of homework and studying for the exams await them. If they're lucky, they might have an hour off for playing, which is, sadly, usually one hour for TV and internet instead. I might be reminiscing my childhood through rose-tinted spectacles, but I do remember being free after my mum picked me up from an after-school activity club. And my free time meant playing with bratz, reading books, playing outside, doing arts and crafts and going round my friend's. Even if children have time to finish their homework, I think they should have so much free time they get bored. There's a huge difference in my host sisters behavior when it comes to the weekends. But it's not her fault that she's all stressed out during the weekdays.


Mitä tulee englannin opiskeluun ja sen vaikeustasoon, niin Espanja yrittää pysyä mukana ja kiriä korvaamalla laadun määrällä. Täällä on ymmärretty lähiaikoina, että ehkä sitä englantia olisi sittenkin hyvä osata, mikä on tietysti loistojuttu. Mutta mitä sen oppimisen eteen tehdään? Päätetään opettaa tieteitä englanniksi jo 7-vuotiaasta lähtien kaksikielisissä kouluissa. Kuinka oppilaat voivat sisäistää kaiken tiedon ja esimerkiksi vastata kokeissa, jos tavallisempien verbienkin taivutukset tuottavat ongelmia eivätkä kykene normaaliin jutusteluun kyseisellä kielellä? (Tähän väliin täytyy sanoa, että olen ylpeä host-siskostani. Hän on 8-vuotias ja puhuu rohkeasti englantia ja osaa kirjoittaa vaikeitakin sanoja virheettömästi. Mutta ei kaikilla ole kielipäätä ja/tai aupairia kotona auttamassa...)

When it comes to studying English and its difficulty level, Spain is definitely trying to keep up by replacing quality with quantity. They've understood recently that it might be useful to know English which is a great thing, of course. But what they do to teach English isn't that much of a great thing. Teaching scientific subjects in English to kids at the age of 7 isn't what they should be doing. How can the children internalize information and answer the questions in exams, if they can't even keep up a decent conversation in English or conjugate the easiest verbs? (Now I have to tell you that I'm incredibly proud of my host sister. She's 8 years old and speaks fluently and can spell lots of difficult words correctly. But not everyone has an au pair who helps or alternatively not everyone is good at languages...)

En myöskään ole kovin vakuuttunut heidän opetusmateriaaleistaan. Kirjat ovat selkeitä ja sisältävät paljon kuvia, mutta varmaan ihan yhtä paljon virheitäkin. Englannin kirjasta olen bongannut muun muassa "She jumps the fence", "the empy fridge" ja "we study the exam". Oon melko varma, että kirjantekijöiltä on muutamat prepositiot ja kirjaimet päässyt unohtumaan, vaikka osan joistakin "virheistä" voi ymmärtää toisellakin tavalla. Opettaja oli kanssa merkkannut pari siskon tekemää lausetta oikeiksi, vaikka niissä oli virheitä.

Their teaching material isn't very convincing either. The books are simple and have lots of images all over, but probably just as many mistakes too. I've seen phrases like "she jumps the fence", "the empy fridge" and "we study the exam" in my sister's book. I'm pretty sure the authors have forgotten some prepositions and letters, although some of the "mistakes" can be understood in a different way without context. The teacher had also marked some of my sister's incorrect sentences as correct. 


Aina kun mennään puistoon lasten kanssa, lapset ovatkin lapsia. He menevät ympäriinsä rullaluistimien ja pyöriensä kanssa, tuovat ehkä nuken tai pehmolelun mukaan tai esittelevät jalkapallokorttikokelmaansa. Mutta niin kauan, kun normiarki rullaa, mun käy sääliksi lasten puolesta. Siitä kertoo myös host-siskoni anelut puistosta lähdön aikaan. "Mutta en koskaan näe kavereitani täällä. Pliiis, kiltti, jäädään vielä vähän pidempään."

Every time we go to the park, the children become children again. They go around with their rollerskates and bicycles, maybe bring their stuffed animals and dolls or show off their football card collection. But as long as their everyday life keeps going on like this, I will feel so sorry for the kids. And that's something you can tell just by listening to my host sister when we have to leave the park. "But I never see my friends here. Please, please, let me stay a bit longer."

Oppiminen ei saisi olla noin vakavaa nuorilla lapsilla - oppia voi vaikka ottaisi vähän rennommin vai mitä mieltä olette?

Learning shouldn't be taken that seriously with kids as you can learn by playing as well. What do you think? 

12 kommenttia:

  1. No huh, kuulostaa kyllä aika ankeelta... Kyllä lapsilla pitää olla sitä vapaa-aikaa ja laatu korvaa kyllä määrän. Ala-asteella päästiin 12-1 aikoihin päivällä kotiin tai iltapäiväkerhoon ja sit saatiin loppupäivä aikaa leikkiä ja tehä muita juttuja. Läksyjä oli sen verran vähän, ettei nekään menoa haitannut. Ja näin pitäis kyllä mun mielestä olla! :-)

    http://olderthanyesterday.blogspot.fi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä just! Eikös sitä sanota, että rankat työt ja rankat huvit... Tässä jääpi huvit aika minimiin:/ Mäkin muistan et kolmosluokkaan asti päivät oli 12-1 asti ja sitten olin iltapäiväkerhossa, jossa ehti mukavasti syyä jo välipalan, tehä läksyt ja nähä kavereita ja kotona olikin jo vapaa. Todellakin! Läksyjä pitää antaa, mutta ei mitään älyttömiä määröjä. Ja vaan niistä asioista, mitä on käyty tunnilla :)

      Delete
  2. Näin opeopiskelijan korvaan kuulostaa kaameelta:(. Huh! Kuuntelin myös vähän ihmeissäni, kun meidän Englannin ryhmässä oli espanjalaisia vaihtareita ja heillä olisi kyllä vaikka kuin paljon parannettavaa myös tuossa opettajankoulutuksessa!

    T. Isosiskos :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jeps, ja asiaa ei auta yhtään vanhempien mahdollinen painostus :( Ei noin pienenä tarvitsisi olla niin vakavaa. Voin kuvitella, että heillä on tosi erilaiset tutkinnot. Eräs paikallinen sano, että jotkut hakee yliopistoon opettajalinjalle, koska sinne on aika helppo päästä eli kaikki sinne päätyvät eivät ole niin motivoituneita ja intohimoisia työtään kohtaan. En tiedä kuinka totta tuo on eivätkä kaikki opettajat ole surkeita, mutta kuulostaa surkealta.

      Delete
  3. Kuulostaa melkein yhtä pahalta kun Kiinassa :D Mun 8-vuotias tyttö lähti seitsemän aikaan aamulla kouluun, meni sieltä suoraan apuopettajalle (en mä koskaan oikein ymmärtänyt mikä se oli) tekemään läksyt ja palasi sieltä kotiin joskus kahdeksan ja yhdeksän välillä illalla. Viikonloppuna oli tietty pianotunti ja lisämatikantunnit yksityiskoulussa ettei vain jäädä jälkeen. 12-vuotias tyttö oli sisäoppilaitoksessa jossa opiskeltiin aamusta iltaan ja mun kolme-vuotias poika oli englanninkilisessä tarhassa "vaan" kahdeksasta neljään - aika oppimispainotteista sielläkin. Ei voi ymmärtää miten paljon noi lapset oikeasti raataa koko elämänsä sen tähden että pääsis hyvään yliopistoon ymv. Ei vaan mun lapsuudessa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai kamala, no Kiina painii sitten ihan omassa sfäärissään! Tuo on jo ihan oikeasti hullua. Ei sitä voi edes verrata tähän:o Joka tapauksessa en minäkään ymmärrä. Joo, täytyy opiskella ja ei sitä pienenäkään voi lusmuilla, mutta asiat voidaan hoitaa monella tavalla. Ja se päivittäinen kymmenen tunnin raataminen ei välttis ole se paras vaihtoehto. Minusta tuollainen opiskelumäärä pitäisi olla vapaaehtoista, eli mahdollista vaikka lukioiässä, jos sitä välttämättä haluaa:D

      Delete
  4. Hyi että, aika ankeen kuulonen juttu! Leikki on lapsen työ vai miten se meni... Nää on näitä juttuja kun taas miettii että onpa ihana kun on syntynyt Suomeen:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mm niinpä! Ja nyt sitä oikeasti tajuaakin, mikä suomalaisessa koulussa on hyvää. Lapsia kohdellaan yksilöinä ja oikeasti lapsina. Minusta ei ole kohtuullista, että 7-vuotiaat laitetaan opiskelemaan jotain keskushermostoa ENGLANNIKSI, kun nuo asiat ovat oikeasti vaikeita omalla äidinkielläkin. En edes muista millon me opeteltiin tuon tason juttuja Suomessa, mutta jos se edes oli alakoulussa niin se tapahtui varmaan kutosluokalla... ekaks opeteltiin männyt, koivut, oravat, ja kartat :D

      Delete
  5. Siis apua, kolmikesäinen lapsi tuskin osaa edes omaa kieltään riittävästi opiskellakseen jo toista, puhumattakaan siitä, että normaalin päiväkotimeiningin sijaan ihan oikeasti raadetaan oppikirjan äärellä! Kuulostaa hyvin hurjalta, eikä ollenkaan positiivisessa mielessä! :( Kyllä lpasen tulisi saada virikettä leikistä, eikä ylikuormittaa kasvavia ja hyvin nuoria aivojaan oppimateriaalilla, jota ei välttämättä ole suunniteltu tuon ikäiselle lapselle... Hyvä kuulla, että kuitenkin ulos pääsee ja harrastamaan ns. normaalia lapsuutta kavereiden kanssa, silloin kun sitä aikaa toki on! Huh, suomalaisen koulusysteemin käyneenä kuulostaa hyvin epätodelliselta tuo touhu :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä:/ Oikeastaan en tiedä mitä kolmevuotiaat siellä tekevät, mutta heidänkin päivät ovat pitkiä. Ja vuosi eteenpäin siitä, niin tulee kasa opeteltavia enkun sanoja kotiin... En halua mitenkään sättiä tätä systeemiä liikaa, mutta minkäköhä takia munkaan 4v host-lapsi ei oikein puhu enkkua, mutta tunnistaa sanat "fish" "white" "mother" :D Ehkä tehokkaampaa olisi vain pitää kielikylpyä ja puhua niille natiaisille englanniksi, eikä pistää opettelemaan yksittäisiä sanoja.

      Delete
  6. Tulee vähän samat vibat systeemistä täällä, oli pieni shokki kuulla että kolmevuotiaatkin saattavat olla koulussa puoli viiteen asti, vaikkakin täällä jää mun mielestä ihan hyvin aikaa lapsille olla vain lapsia ja leikkiä. Toinen asia mikä mua vähän ihmetytti on se, että täällä on ihan fine jos vanhemmat haluavat mennä töiden jälkeen illalliselle, jolloin lapset näkevät vanhempiaan vain aamulla. Samaan aikaan Suomessa kauhistellaan jos vanhemmilla on tyyliin vähänkään omia harrastuksia. :D Mut huhhuh, kuulostaa toi meno siellä vielä pahemmalta. :o Mahtaa lapsetkin oireilla ihan eri lailla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niinpä! Vaikka ois kuinka leikkimielistä opettamista kolmevuotiaalle, niin kyllähän tuo päivä on ihan liian pitkä :D Eri asia, jos siinä olisi samalla tavalla vapautta kuin Suomessa. No jopas on! Täälläki perheet lähtee joskus illalliselle töitten jälkeen, mutta oon käsittäny että ne lapset otetaan mukaan aika usein. Tai no, viikonloppusin ei välttämättä ja sitten pitää olla lapsenvahti. Jännä, ettei mun perhe oikeestaan syö ulkona. Koskaan en oo lastenvahtina ollut, vaikka oon sanonut ettei mua haittaisi. Noi pitkät päivät huomaa kyllä lapsista. Niistä tulee ihan levottomia ja ne tiuskii pienistä jutuista...

      Delete