-->

14/12/2015

I know what I want to do!

Kaverini tuntevat minut hyvin pohdiskelevana tyyppinä, jolle valintojen tekeminen on lähestulkoon mahdotonta, mutta sitten taas jos saan jonkun loistavan idean niin... auta armias, se on menoa. Panostan siihen 110%. Kuuluisa fraasi "mutta entä jos sittenkin" on kuulunut minun suusta enemmän kuin tarpeeksi. Suklaalevyn valinnassa kestää ikuisuus, yläasteella tuskailin valinnaisten aineiden valitsemisessa ja lukiossa lukujärjestykseni vaihtuivat usein juuri ennen jakson alkua. Minkäs mä sille voin.

My friends would say I'm a very contemplative person for whom decision making is close to impossible. I know that's true, but there's also another side of me: the one who gets crazy ideas and starts giving them 110%. Choosing the perfect chocolate bar is a task as well as deciding what optionals to take in secondary school. In upper secondary school, I used to change my timetables and subjects just before the period changed but what can do I? That's what I'm like


Jokunen viikko sitten sain yhden yllämainitsemistani loistavista ideoista ja keksin sellaisen pienen jutun kuin mitä haluan opiskella. Sehän on päivänselvää! Haluan opiskella englannin kieltä! Minulle on tärkeää jatkaa kielten opiskelua, joten miksi en vaan jatkaisi yliopistotasolla. Sitä paitsi useimmat englannin kielen ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden opiskella toistakin kieltä, joka minun tapauksessa olisi ranska tai vaikkapa joku kokonaan uusi kieli.

A few weeks ago I got one of those previously mentioned crazy ideas and figured out just a little thing, namely what I want to study in the future. It's crystal clear! I want to study English! For me it's vital to continue learning languages, so why not continue them at university level. And besides, most of the English studies programmes offer an opportunity to study another language too, which in my case would be French or even a whole new language. 

Tehdään selväksi, etten ole koskaan ollut kiinnostunut opiskelemaan englantia. Ala-asteella en ikinä tehnyt niitä lukuläksyjä koska "I already speak English!!" ja lukiossa aloin tekemään läksyt kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun tuli uutta sanastoa. Teki mieli itkeä, kun opo katsoi numeroitani ja ehdotti englannin opiskelua pääaineena, vaikka kerroin olevani kiinnostunut muista kielistä ja viestinnästä.

Let's put this straight. I've never been particularly interested in studying English. When I was in primary school, I wouldn't do my reading homework because "I already speak English!!" and in upper secondary school I started doing my homework properly only when we were learning vocabulary interesting enough. I felt like crying when our student counsellor took a look at my grades and suggested studying English in the university, even though I told him well that I'm interested in other languages and the media.


Päätöksen inspiroimana sain vielä lisää puhtia tankata espanjaa, jotta olisi jotain mahdollisuuksia pärjätä espanjankielisessä koulussa sekä käsittämättömän inspiraation opetella lisää englantia. Ostin J.K. Rowlingin Paikka Vapaana -kirjan, latasin BBC:n uutissovelluksen kännykkään ja aloin katsomaan Engvid -sivuston videoita. Olen alkanut googlettelemaan vaikeiden sanojen käyttöyhteyksiä, kun taas ennen olisin vain antanut niiden olla, koska "tiedän suunnilleen mitä ne tarkoittavat" Tiedän, että englantini on sujuvaa, mutta yhtäkkiä huomaan että opittavaa onkin hurjasti ja haluan oppia kaiken.

Inspired by my decision, I got lots of energy to study Spanish so that I'd some day be able to study in that language and also an incredible burst of inspiration to study English. I bought The Casual Vacancy by J.K. Rowling, downloaded BBC's news app and started watching videos on Engvid. I also started to google contexts of difficult words in contrast to before when I would have ignored them because " I kind of know what they mean" I know my English is fluent, but suddenly I realize that there's so much to learn and I want to learn it all.

En tiedä, kantautuuko innostukseni toiselle puolelle ruutua, mutta mä olen niin innoissani, että mulla on jokin suunta. Ei se mitään, jos se osoittautuukin vääräksi jutuksi minulle - tiedän ainakin, mitä haluan ainakin lähteä kokeilemaan. Ensin tosin haluaisin sen toisen välivuoden, jonka pyhitän ranskan opiskelulle ja toivon, ettei Ranskan yliopistot ala vetämään minua enemmän niitä kohti.

I don't know if you can tell me excitement from the other side of the screen, but I'm really happy I have some kind of a plan. A path to follow. It doesn't matter if it turns out to be the wrong path, because at least I know what I want to try. First I'd like to have my gap year in France, though, and dedicate it for learning French. I'll just have to hope that French universities won't be too tempting...

Voi olla, että olen taas se päättämätön ja muutan suunnitelmiani jo ensi viikolla.

Or I might just change my plans next week - who knows.

12 kommenttia:

  1. No kyllä välittyy innostus! Kiva kuulla, että idealamppu syttyi ja olet selvästi aidosti kiinnostunut aiheesta.
    Mä meinasin aikanaan lähteä lukemaan enkkua, mutta laiskuus iski, kun enkkua varten olis pitänyt pääsykokeisiin lukea 7 kirjaa (2 eri yliopistoon) ja ruotsiin riitti 3... :P

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes, ihanaa! Toivotaan, että tämä innostus pysyy ja jos ei, niin toivottavasti tulee uusi idea tulevaisuuden suhteen. Mulla kun tulee ties mitä innonpuuskia välillä ja useimmat niistä jäävät kuitenkin lojumaan jonkun ajan päästä. Tämän takia odotan myös vähän kauhulla tammi-maaliskuuta, sillä päätin TÄNÄÄN että nyt alan käymään espanjan tunneilla...

      No huhheijaa, siinä olisi kyllä ollut luettavana kirja jos toinenkin! Ihan ymmärrän tuon valintasi:D Ruotsi on kyllä myös hyvä valinta :)

      Delete
  2. Heh, tunnistan itessänikin noita "entä jos sittenkin" piirteitä - se on melkeen ärsyttävää, kun asioita jää aina pohtimaan monelta kantilta ja miettimään et onko tää nyt sittenkään se oikea vaihtoehto :D Ja kun maailmassa on niin paljon kiinnostavaa opittavaa ja nähtävää! Mutta anyways. Ihana, että sullakin on nyt suunta selvänä! Eikä sen väliä, jos se kerkiääkin muuttua, mutta tiedän itekin, että se tunne on ihan paras, kun tietääkin yhtäkkiä mitä tahtoo tehdä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No älä muuta sano! Maailmassa on niin paljon vaihtoehtoja, ettei mitenkään voi osata valita. Ja opiskeluja miettiessä kun pitäisi ottaa huomioon se työllistyminenkin eikä vain opiskelujen kiinnostavuus... Jos nyt päädyn näitä kieliä lukemaan, niin mulla ei todellakaan ole mitään hajua, mitä teen työkseni. En haluaisi olla opettaja tai kääntäjä vaan enemmänkin vain hyödyntää kieliä ihmisten kanssa. Ihanaa, että saa ilmeisesti jakaa tunteen! Sullaki on viime postauksesta päätellen selkiytyny suunta. En enää ihan muista, mitä sä kerroit sun suunnitelmista aiemmin, mutta kuitenkin. Ihan huippua!!

      Delete
  3. Mäkin huomaan sun innostuksen, kyllä se vaan välittyy tänne kuvaruudun toiselle puolen;) Upeaa että oot keksinyt mitä haluat! ♥ Voi kun täälläkin osaisi puhua yhtä sujuvasti enkkua:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha ihanaa! Enemmän taidankin olla innoissani siitä, että on suunnitelmia kuin siitä, että oikeasti opiskelisin enkkua:'D oivoi... No mut siitä vaan harjottelemaan jos kiinnostaa;) Ei niitä vieraita kieliä kukaan osaa syntyessään ja hyvä juttu on se, että itse voi vaikuttaa harjoittelemalla!♥

      Delete
  4. Tosi kiva kuulla että innostusta riittää! :) Itse olen harmikseni tiedostanut, että nyt opiskeluen päättymisen jälkeen englantini on lähtenyt pikkuhiljaa laskusuuntaan - kirjallinen puoli sujuu helpommin, mutta auta armias silloin kun pitisi puhua niin suusta tulee pelkkää sönkötystä ja lauserakenteet heittävät häränpyllyä :D Ehkä lähden jossain vaiheessa opiskelemaan vielä lisää, jotta kielitaitonikin pysyisi edes suht hyvänä tähän nähden :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin oon siitä tosi iloinen! :) Äh, mä niin tunnistan itseni tuosta! Tuskailen tässä, mitä mun ranskalle käy kun en käytä sitä ollenkaan eikä ole ennestäänkään mitä vahvaa pohjaa siinä... Mutta joo, voihan sitä viettää vaikka ulkomailla aikaa muutaman kuukauden jos sun elämäntilanne antaa oeriks niin varmasti sinä aikana jo kohenee kielitaito! Kyllä se siitä ♥

      Delete
  5. Toivottavasti tykkäät lukea paljon kuiviakin tekstejä :D Itse luen juuri englannin bacheloria ulkomaisessa yliopistossa joten voi kokemuksella kertoa että lukemista riittää.
    Itselleni tuli pienenä yllätyksenä miten erilainen lukion englanti on verrattuna yliopiston englantiin, tietenkin odotin että taso tulee nousemaan aika vauhdilla, mutta täällä käydään myös kaikki ihan perusteita lähtien ääntämisoppiin ja kirjallisuushistoriaan kaikki saman englanninkielen alla ja joskus se tuppaa olemaan erittäin kuivaa, etenkin silloin kun joudut lukemaan raamattuakin paksumpaa kirjaa, jonka sivut on samanlaista ohutta silppua kun raamatussa ja teksti on täynnä vanhaa brittiläistä ja amerikkalaista kirjallisuutta, sekä historiaa.
    En tosin tiedä onko ihan yhtä syvällistä englanninkielen opinnot suomessa, ottaen huomioon että koulut säästävät kaikesta tällä hetkellä.
    Eli onnea ja lukuintoa siis! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos hirveästi, kun tulit jakamaan sun kokemuksia! :) Kyllähän noita kuivia tekstejä lukee pakon edestä, mutta täytyy motivoida itseään tekemään niin. Kaikkeen opiskeluun liittyy aina ne hauskat ja ei-niin-hauskat jutut. Ainakin toivottavasti... Mutta juuri tuo kielen perusteellinen tunteminen olisi minusta niin kiinnostavaa! Haluaisin tehdä sen myös ranskan ja espanjan kanssa, mutta täytyy vain todeta ettei kenenkään aika ja kapasiteetti riitä kolmen vieraan kielen perinpohjaiseen tuntemiseen. Ajattelin jäädä tänne Madridiin opiskelemaan, joten se espanjan kielikin voi tuottaa aluksi vähän ongelmaa, mutta olen ihan varma että se on sen arvoista. Suomessa opiskelu ei vain yhtään tunnu omalta jutulta. Ainut mikä mietityttää tässä opiskelussa on se, että ei ole mitään hajua mitä haluan tehdä työkseni sen jälkeen. Saanko kysyä, että missä sä opiskelet? :)

      Delete
  6. Ihana kuulla, kyllä välittyy innostus ja osaan niin kuvitella! :D Varsinkin tollaset isot päätökset kun tulee tehtyä niin tuntuu tosi hyvältä, mutta jos ne muuttuisikin niin ei siinäkään mitään haittaa ole! Oon kanssa pohtinut kielten opiskelua mutta en kyllä vielä yhtään tiiä, mielenkiinnolla jään seuraamaan jos enkun opiskelusta kuuluu lisää tai sitten jostain ihan muusta ! Ja jee ranskamuistoa mukana!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Anna ihanasta kommentista! ♥ Sä tunnut ymmärtävän hyvin! Enemmän rauhoittaa se, että on tehnyt päätöksen kuin se päätös itsessään. Jotenkin oppii luottamaan itseensä, että kykenee päätöksiin. Ja totta kai piti tunkea mukaan vähän ranskamuistoja... arkistot hyötykäyttöön:') p.s. ajatella, että siitä matkasta on ensi kesänä KOLME vuotta?!

      Delete