Thank you crazy,stressful and awesome 2015!

Tämä vuosi oli varmasti huikein tähän mennessä. Miten musta tuntuu, että näin tulee sanottua joka vuosi?? Voisin selittää kaiken, mitä näiden 365:n päivän aikana tapahtui, mutta se tuskin viihdyttäisi ketään, joten säästän vain parhaimmat palat blogiin. Ja tässä ne tulevat:

This year must have been by far the most awesome one up until now. (Why do I feel like I'm saying this every year over and over again??) I could explain everything that happened during these 365 days but that would probably entertain no one. So I saved the highlights for the blog and here they come!

TAMMI-MAALISKUU
Tammikuusta ei ole muita kuin opiskeluntäyteisiä hämäriä muistikuvia, mutta helmikuussa sattui ja tapahtui. Suuri osa vapaa-ajasta meni ylppäreihin lukiessa  ylppäreitä panikoidessa ja viimeinen tikki matematiikan kohdalla oli prelistä saatu B, vaikka olen aina ollut kiitettävän tasoa. Kielten kuuntelukokeissa tuli rampattua yhtenä jos toisenakin päivänä, penkkarit lähestyivät ja minä joukon junnu täytin 18 vuotta! Maaliskuussa lähdettiin Budapestiin ja viihdyttiin siellä neljä päivää. Jännitykseltä ei vältytty, sillä Norwegian pisti lakon pöytään matkamme aikana - mulla oli äikän kirjoitukset parin päivän päästä - ja Suomessa myöhästyttiin meidän bussista. Päästiin kyllä saman päivän puolella Kuopioon, mutta sellaisella hieman hämärällä kimppakyydillä.

JANUARY-MARCH
January is merely full of vague, study-related memories, but in February things took off and a lot started happening. Most of my time was put into studying for my final exams  panicking about final exams and the last straw for me was a B (LEMCBA > it's the second worst mark) in maths' preliminary exam, even though I've always been a good student. Listening comprehensions became everyday life for me, penkkarit (the hugest high school party) was nearing and I, the youngest one of all, turned 18! In March, we left for Budapest and spent four unforgettable days there. We went through a bit of tension because Norwegian decided to call a strike during our journey and I would have my important national test in Finnish only a few days after our trip. In Finland we missed our bus and took a somewhat fishy carshare back to Kuopio.

HUHTI-TOUKOKUU
Kevät on abeilla tyypillisesti vapaata, mutta ehei, minun tapauksessani ei tosiaankaan ollut. Kärsin toukokuun loppuun asti viime tingassa pakollisista, tylsistä kursseista ja haalin mukaan jotain kiinnostavaa, kuten venäjää ja taidefilosofiaa. Toukokuussa tein pikkureissun kaverini luo Ouluun ja kävin ensimmäistä kertaa Haaparannassa. Sitten juhittiinkin jo ylioppilasjuhlia, joka oli kaikin puolin todella tunteikas, ainutlaatuinen ja ihana päivä. Todistukseksi tuli LLEMMMM, joista kahteen ämmään olen pettynyt ja kiehuen vannoin uusivani molemmat.

APRIL-MAY
The spring is usually off for students who are ending their school and have taken their final exams, but it surely wasn't like that for me. I had to suffer boring obligatory courses I had left hanging on and I scraped together interesting subjects like Russian and art philosophy to keep me going. In May, I visited my friend in Oulu and we did a mini trip to Haaparanta in Sweden. Then it was already time to celebrate my graduation, and my day was in all respect emotional, extraordinary and lovely. My leaving certificate says LLEMMMM and I was so disappointed with two of the Ms that, bursting with anger, I swore I would redo them.

KESÄKUU-ELOKUU
Juhlien jälkeisenä päivänä lähdin kohti Tukholmaa, jossa viettäisin seuraavat kolme kuukautta työskennellen vanhustenhoitajana. Kaiken opiskelun ja juhlien järjestämisen keskellä en ollut ehtinyt edes ajattelemaan tilannetta kunnolla ja muistan katsoneeni lentokoneen ikkunasta ulos vähän kyyneleitä pidätellen ja miettien, että mitäköhän mä oikein olen tekemässä. Taustalla soi ironisesti Lilla Sällskapetin "Om vingarna bär" ja pohdin, kertoiko se minun elämäntilanteestani vai lentokoneen siipien kantavuudesta. Sain hirveästi ihania ystäviä, uudenlaista työkokemusta, kielitaitoa ja, no, elämänkokemusta. Asuttiin kommuunissa, kiusattiin vähän toisiamme ja jaettiin suunnilleen kaikki, mitä meillä oli. Tukholma tuli erittäin tutuksi, kuten myös Uppsala, jossa kävin pari kertaa.

JUNE-AUGUST
The day after my party, I set off towards Stockholm, were I would spend the next three months working as a home service person for the elderly. Having had to study, organize the party and pack my suitcase, I didn't even have time to realize what I was about to do until I was in the aeroplane, gazing out of the window holding back my tears. Ironically, a song called Om vingarna bär by Lilla Sällskapet was playing in the background and I pondered whether it told about my life or about the aircraft's carrying capacity. Well, anyway. I made a bunch of wonderful friends, got new working experience, language skills and life experience in general. We lived in a commune, teased each other and shared just about everything we had. Stockholm became familiar for me, as well as Uppsala which I visited a couple of times.

SYYSKUU-JOULUKUU
Syyskuussa palasin Suomeen kolmeksi viikoksi näkemään kavereita ja perhettä, sekä täydentämään ylioppilastutkintoa ruotsilla. Ennen kuin huomasinkaan, oli lähdettävä kohti Espanjaa, jossa tulisin viettämään seuraavat kahdeksan...yhdeksän...ehkä kymmenen... en edes tiedä, kuinka monta kuukautta au pairina. Saavuin lämminhenkiseen perheeseen Guadalajaraan, mutta huomasin saman tien, että kaupunki oli suoraan sanottuna kuollut enkä halunnut olla siellä. Pelotti kertoa tunteistani perheelle ja lähteä etsimään uutta Madridista, koska pahimmassa tapauksessa minut olisi voitu passittaa ulos samana iltana. Niin ei kuitenkaan käynyt ja olen niin iloinen, että uskalsin jättää perheen. Sen jälkeen on tullut reissailtua vähän kauempana ja lähempänä Espanjan sisällä: Barcelonassa, Alcalá de Henaresissa, Toledossa ja Ávilassa.

SEPTEMBER-DECEMBER
In September, I returned to Finland for three weeks to see my friends and family and to complement my undergraduate degree with Swedish. Then I already had to leave for Spain where I'd be spending the next eight...nine...maybe ten months as an au pair. I arrived to a welcoming family in Guadalajara, but quickly realised that it wasn't the best possible place for me. The city was dead and I was scared to tell the family about my feelings because in the worst case scenario I could've ended up on the streets. However, that didn't happen and I'm so happy I had the courage to change families. Ever since I've travelled to destinations closer and further away like Barcelona, Alcalá de Henares, Toledo and Ávila.

Tätä postausta tehdessä huomasi kyllä, etten todellakaan ole lifestylebloggari, kun mulla ei oikeastaan ole ollenkaan kuvia mun arjesta. Aina vain matkoista ja juhlista:') Tällä hetkellä oon tosiaan Lissabonissa, joten Portugalitarinoita on luvassa myöhemmin! Hyvää uutta vuotta kaikille!

Doing this post made me realize that I'm not a lifestyle blogger... I have no photos besides my travel ones! At the moment I'm in Lisbon, so you'll hear more about that later on! Happy near year everybody!