In the House of Terror

Heippa! Toisena päivänä Budapestissä me löydettiin tiemme Terrorin talolle ja päästiin tutustumaan synkän museon syövereihin. Ja kun sanon synkän, todellakin tarkoitan sitä. Museo kertoo Unkarin historian kipeimmistä kohdista; muun muassa siitä, miten maa joutui fasistien ja kommunistien väliin ja kuinka ihmisiä tapettiin ja kidutettiin tässä kyseisessä rakennuksessa.  Terrorin talo on toiminut Unkarin KGB:n eli ÁVH:n päätiloina vähän päälle viisikymmentä vuotta sitten. Rakennuksessa itsessään oli jo karmea olla, kun mietti kuinka vähän aikaa sitten siellä on päätetty ihmishengistä. (korjatkaa joku, jos tässä on virheellistä tietoa)

Hey! On our second day in Budapest, we found ourselves at the House of Terror and got to know the most horrifying incidents of Hungary's history. And when I say the most horrifying, I also mean it. The museum tells about the most difficult times Hungary has faced; like how the country was between fascists and communists and how people were tortured and killed in this very building. The House of Terror was the headquaters for Hungary's KGB, ÁVH, a bit over fifty years ago. It was terrifying only to be in the building, if you started thinking that it wasn't even long ago when people's lives were determined here. (correct me if I'm wrong)

Museo oli erittäin kattava ja tietoa olisi saanut huimasti, jos olisi jaksanut lukea jokaiseen huoneeseen liittyvän lapun. Englanninkielisiäkin versioita löytyi, mikä tietysti on aina hyvä, kun ei unkarin kieltä osaa. Erityisesti jäi mieleen kellarikerroksen rekonstruoidut kidutuskammiot ja henkilöiden kertomat tarinat. Useissa huoneissa oli musiikkeja, videoita, valaistuksia luomassa kauhun tuntua ja melkein kaikissa oli alkuperäisiä huonekaluja ja esineitä. Suorastaan hyytävää. Suosittelen ehdottomasti käymään täällä, jos Budapestissä pyöritte! Tuon jälkeen kaipaa kyllä jotain kevyempää tekemistä...
Tätä klikkaamalla pääsee vielä nettisivuille, jos kiinnostaa katsoa lisää.

The museum was very comprehensive and you could've got enormously information, if you had read all the paper notes related to each room. There were English versions available, which is always nice since most of us don't know Hungarian. One thing that I especially remember is the reconstructed torture cells and videos of the tortured people in the cellar. Most of the rooms had music, videos and lightning enhancing the frightening feeling and nearly each and every one of them had original furniture and objects in them. Downright chilling. I really recommend visiting here, when you're in Budapest! You might just want to do something more relaxing after the museum... You can get to the museum's website by clicking here, if you want to know more.

5 things you need to know about Budapest

1. Kaikkialla ei puhuta hyvää englantia 
Onhan se ilmiselvää, ettei joka maailmankolkassa puhuta tätä universaalia kieltä. Kuitenki kun ollaan Euroopan sisällä sellaisessa maassa, jonka kieltä harvat osaavat, on jotenkin kummallista ettei pääkaupunkiseudulla englantia puhuta kovin hyvin. Tai no, varmaan jos Váci utcalla liikkuu edes takasin niin sisäänheittäjät pälpättää englantia sen minkä suustaan ehtivät:D Me kuitenkin saatiin aika tylyä kohtelua West Endin kauppakeskuksen vaatekaupoissa, vaikka ystävällisesti kysyttiin englanniksi, että "voiko vaatteet jättää tähän vai vienkö takaisin rekkeihin" Vastauksina tuli välillä sympaattista mutinaa ja osoittelua tai sitten ärsyyntynyttä huokailua ja tuhahtelua.

1. Good English isn't spoken everywhere
It's obvious that the lingua franca isn't spoken in all parts of the world. However, when travelling in a country in Europe whose language is very difficult, it's a bit weird that people don't speak very good English in the metropolitan area. Of course if you only walk back and forth Váci utca you can hear the restaurant promoters jabber away English as much as they possibly can:D We got quite harsh service in the clothing shops of West End shopping center, even though we kindly asked whether we could leave the clothes by the fitting rooms or whether we had to take them back. The answers we got were either sympathetic murmuring and pointing fingers orrr... annoyed sighing and snorting.

2. Yksi euro vastaa noin 300 forinttia 
Tässä on ihan hyvä sauma tulla huijatuksi. Tällaistahan se on tietysti joka maassa, jossa on vieras valuutta. Suosittelenkin lataamaan xe:n valuuttamuuntimen kännykkään! Siihen kun lataa etukäteen haluamansa valuutat ja päivittää tiedot, niin muunninta voi käyttää offline-tilassakin - nettiä kun ei tunnetusti ole aina tarjolla ulkomailla.

2.One euro is about 300 forints
Of course, it's like this in every country that has a different currency. That's why I recommend downloading the xe currency converter app! Then if you download the desired currencies and update the information, you can use this application in offline mode too. It's good cause, as you know, there isn't always an internet connection available when you're abroad.


3. Opiskelijoille on halvempaa ostaa kuukauden lippu kuin kolmen päivän turistilippu 
Tiskin takana istuva nainen kysyikin meiltä opiskelijakortteja ja päädyttiin kaverini kanssa antamaan lukiolaisliiton kortti ja vr:n opiskelijakortti hänelle. Kummankaan ei periaatteessa pitäisi käydä ulkomailla - ei ainakaan vr:n kortin! Ilosena hän naputteli alennukset ja kertoi meille, että nämä julkisten kulkuneuvojen liput ovat sitten kuukauden voimassa. Tuo oli tosi kiva yllätys, kun me oltiin neljä päivää Budapestissä eikä tarvinnut huolehtia, milloin kolmen päivän lippu menee umpeen.

3. It's cheaper to buy a monthly pass than a three-day tourist ticket as a student
The saleswomen asked if we had student cards when we were about to buy tourist tickets. We ended up giving her a high school student card and a Finnish railway company discount card, which is also for students. Neither of them should be valid abroad but apparently it didn't matter. She was happy to give us discounts while she told us that the tickets would be valid for a month. It was a nice surprise since we were staying in Budapest for four days and we wouldn't have to worry about getting around during the last day. 

4. Tippiä ei tarvitse jättää 
Tipin jättäminen on helppo tarkistaa matkaoppaasta tai vaikka jonkun blogista (heh), mutta itselleni se ei jostain syystä tullut yhtään mieleen kun Budapestiin matkattiin. Siellä tosiaan useimmissa ravintoloissa lisätään laskuun palvelumaksu. joka on kymmenisen prosenttia koko laskun arvosta. Tietysti jos palvelu on ollut huippua, summaa voi pyöristää ylöspain, eikös vaan?

4. You don't have to leave a tip
It's easy to check whether you have to leave a tip or not in several travel guides or blogs, but I just forgot to do that before leaving for Budapest. A service fee, which is about 10% of the total value, is added to the bill automatically and it kind of replaces the tip. However, if the service has been outstanding, it's okay to round up the bill, right?








5. Lentokentältä pääsee helposti keskustaan julkisilla 
Kyllä, se on helppoa vaikka kulkuneuvoa täytyy vaihtaa matkan puolivälissä. Lentokentän edestä lähtee bussi 200E, jonka päätepysäkillä Köbánya-Kispestillä vaihdetaan metrolinjaan M3. Oli pieni yllätys, kun tuo niin kutsuttu pysäkki ei ollutkaan vain pieni katos, vaan suuri julkisten liikenneyhteyksien kohtaamispaikka sekä kauppakeskus. Selkeiden opasteiden avulla metrokin löytyi! Se lähti tosin ulkoa eikä maan alta, mikä vähän hämäsi aluksi. Se samainen opiskelijalippu (ja turistilippu) käy muuten näihinkin yhteyksiin.

5.It's easy to get from the airport to the city centre by public transport
Yes, it's easy even though you have to change the vehicle in the halfway. The bus 200E leaves in front of the airport and in its terminus, Köbańya-Kispest you'll have to change the line to the metro M3. It was quite a surprise that this so called stop was actually a big intersection of public transportation and a shopping center rather than a small bus stop. With clear signposts finding the metro was easy! The metro left outside, which confused us a bit at first, because they tend to be under ground usually, don't they. Oh and the same monthly pass (or tourist ticket) is valid for these vehicles as well.

Ja Budapestin ekat valokuvat on räpsiny mun kiva kaveri♥ Rosalla kun taisi olla liian hauskaa tuon kartan tutkimisessa, heh.

&photos by my awesome friend♥ Rosa was just too busy having fun with the map :p

Relaxing in Széchenyi spa

Heipä hei täältä 38-asteisista altaista! No joo, en enää ole altaissa lillumassa, mutta lämpötilan kanssa en vitsaillut. Széchenyin kylpylän (...tuttavallisemmin chichen, eihän kukaan tollasia osaa lausua!) ulkoaltaat on ympäri vuoden lämmitettyjä, joten niissä voi istuskella, vaikka lämpötila näyttäisi nollaa. Näissä lämmitetyissä altaissa oli myös Budapestin kuuluisia - tai no, kuuluisia ja kuuluisia - kylpyläshakin pelaajia. Tiedä kuinka monta tuntia miehet olivat pelanneet shakkia altaissa... Ilmeisesti aika kauan, kun kivan rusketuksen olivat ehtineet hankkia viiden asteen lämpöisessä kevätilmassa:-D

Greetings from pools with 38 degrees warm waters! Okay, I'm not floating in the pools anymore but I wasn't joking about the temperature. In Széchenyi Spa (...Chichen between us, one does not simply pronounce that name correctly!) the outdoor pools are kept warm all year round, so you can sit in them even though the mercury doesn't rise above zero. In these pools you can also see the famous - well, I don't really know how famous - chess players. God knows how many hours these men have been playing chess in the pools... Apparently, for quite a long time since they have already got a nice tan in the five degrees' spring weather:-D 

Sisätiloissa oli myös altaita ja saunoja, joista osa aiheutti pientä huvitusta "kovia kokeneessa" suomalaisessa: kylmäallas, joka oli 20 astetta lämmintä; mummoallas, jossa lähinnä vanhat ihmiset nostelivat kevyitä painoja sekä jätkien sauna, joka oli huimat 60 astetta lämmin. Sauna oli kyllä kerrassaan sellainen ilmestys, että on pakko kertoa siitä hieman enemmän! Kyseessähän ei ole samannäköinen sauna kuin mitä meillä Suomessa on, vaan saunojen katot olivat käsittämättömän korkeat, jolloin kaikki lämmin ilmamassa jää sinne katon rajaan häilymään. Löylyä ei voinut heittää, joten se siitä. Hetken päästä saunaan asteli suomalainen mies ja hänen poikansa; he taisivat olla samaa mieltä kuin me, sillä he kääntyivät samaan tien pois ja totesivat samalla: "Ei helvetti. Eihän tässä ole mitään järkeä."

The Fisherman's bastion

Moikka! Tulin tiputtelemaan tänne viimeisiä kuvia Kalastajalinnakkeelta ennen vähän pidempää postausta Budapestistä. Kyseessähän on 1900-luvun alussa valmiiksi saatu linnake, joka on rakennettu enemmänkin koristeellisiin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin. Ja ihmehän se onkin, kuinka ei kärsiny pahasti ja saatiin kuntoon toisen maailmansodan jälkeen.

Heya! I just came here to drop down a few photos of the Fisherman's Bastion before I do longer post of Budapest again. We're talking about a Bastion that was built in the beginning of the 20th century for decorative and not really for military purposes. And it is a wonder, how WW2 didn't affect the Bastion negatively and they got it restored exellently.
   
Lähettyvillä oli sulosia pikkukatuja ja -taloja sekä pienoismalli Matiaksen kirkosta ja Kalastajalinnakkeesta kirkon edustalla! Tästä pääset vielä edellisiin postauksiin Linnavuoren alueesta ja Matiaksen kirkosta, jos jäi väliin. Hyvät vaput kaikille, tällä kertaa taitaa jälleen kerran mennä vähän lumisissa merkeissä! :-D

There were some cute little streets, houses and a miniature Mattias Church and Fisherman's Bastion nearby! You can see my previous posts about the Buda Castle District and Mattias Church over here, if you missed them. Happy First of May everyone! This time we'll be celebrating it in Finland with a hint of snow! :-D 

The glorious Mattias Church

Hei! Tällä kertaa pyhitän (heh) tämän postauksen Matiaksen kirkolle, joka sijaitsee Linnavuorella. Oli hauska käydä tuon sisällä näin jälkeenpäin ajateltuna, kun en olisi yksin varmaan jaksanut ostaa lippua ja mennä sinne kiertelemään. Lipunmyyjä muuten huomasi, että oltiin Suomesta ja siinä kiitteli meitä suomeksi kun oltiin saatu lippumme. Yhtä aikaa niin suloista, mutta hämmentävää.

Hey! This time I'll dedicate the whole post for the Mattias Church which is located in the Buda Castle district aka Várhegy. In hindsight, it was fun to see the church from inside, since I probably wouldn't have felt like buying a ticket and go roaming without my friend. The ticket seller realized that we were from Finland and thanked us for buying tickets in Finnish. So cute but so confusing at the same time. 

Buda Castle District

Moikka moi! Johan näillä Budapest-postauksilla on kestänyt... Ei voi kyllä syyttää muuta kuin omaa laiskuuttaan. Eka päivästä kerron lisää vähän myöhemmin, joten hypätään heti Linnavuoreen. Tokana päivänä lähettiin siis Budan puolelle, jossa riitti ihmettelemistä pelkästään kierrellen; siihen olis varmaan voinut tuhlata vaikka kokonaisen päivän! Ylös olisi päässyt kävellen tai bussilla, mutta valitsimme perinteisen köysiratahissin, jonka matka kesti pari minuuttia. Tuollainen pieni koppi tungettiin muuten täyteen ihmisiä - ei siis puhettakaan siitä, että tuon (lyhyen) matkan aikana olisi voinut istua ja kuvata samalla.

Heya! It's taken such a long time with these Budapest posts... But anything else cannot be blamed but my lazyness. I'll tell more about our first day later, so let's skip straight ahead to Buda Hill or Várhegy. On our second day, we went to the Buda side which kept us amazed; we could've probably spent the whole day long wandering over there! You could get on top of the hill by bus of by foot but we chose the traditional funicular, whose journey took only a few minutes. They squeezed a great amount of people into that small cabin - absolutely no chance to sit and photograph at the same time. 

Näköalat tietysti olivat upeat ylhäältä käsin! The view was, of course, fantastic from above!



...ja Kuninkaanlinnakin tuli tutuksi tuolla kierrellessä. Kuvan ottaminen meistä molemmista ei ollutkaan ihan helpoin juttu, kun saatiin viritellä kameraa ja itselaukaisinta ties mitenkä:-D Muutamat ihmiset kattelivat vähän huvittuneina vierestä, mutta tuo nyt onkin kunnon turistialue, jossa kaikki kuvailee muutenkin. He ymmärsivät eivätkä tulleet pilaamaan meidän kuvaa talsimalla kameran edestä.

...and we also got familiar with he Buda castle going round. Taking a photo of us two wasn't such an easy case, since we had to fiddle with the settings and self-timer and everything:-D Some people were looking at us a bit amused, but this place was, nonetheless, a tourist area where everyone was photographing anyway. They understood and didn't ruin our pics by walking carelessly in front of the camera.


Kateltiin siinä myös Presidentin toimistoa eli Sándorin palatsia. Miehet hoitivat jämäkästi vartiointiansa palatsin edessä. Tällaisissa tilanteissa tekisi mieli hyppiä niiden silmille ja katsoa milloin he liikahtavat, heh. En sentään tehnyt niin. Alkoi jo olla hieman nälkä - tai ehkä pikemminkin makeannälkä - joten suunnattiin tällaiseen ihanaan konditorioon! Taisi itse asiassa olla ensimmäinen kahvila, joka tuli vastaan meidän lyhyen kiertelyn jälkeen, mutta se passasi meille oikein hyvin.

We also saw the Sándor Palace, which is where the President is. The men carried out their duties guarding strictly in front of the palace. In these kinds of situations, I feel like running riot and see when they start moving, haha. I didn't do that, though. We started to feel a little hungry - or more like eating something good - so we headed to a lovely patisserie! I think it was the first café we passed after going about for a while, but it was just good for us.

Tosiaan valkkari ja kakkupala tuossa konditoriossa maksoi yhteensä suunnilleen neljä euroa. Olisikin vaarallista, jos Suomessa selviäisi yhtä halvalla tollaisten herkkujen suhteen! Pienen paussin jälkeen jatkettiin Kalastajalinnakkeelle ja Matiaksen kirkkoon, mutta niistä lisää sitten ensi kerralla, niin ei tämä venähdä liian pitkäksi. Ja pieni kunnianosoitus matkakaverilleni, joka on näistäkin kuvista ottanut puolet!

Indeed, a glass of white wine and a piece of cake in this patisserie cost about four euros. It would be dangerous if it were that cheap in Finland regarding such delicacies! After a small pause we continued to the Fisherman Bastion and Matthias Church, but I'm gonna tell about them next time, so this post won't be too long. Oh, and a small tribute to my travelling buddy who has taken half of these photos!