15 Snaps Of Rome That I Love

Tiedättekö mitä? Oli parasta mennä kaverin luo illalliselle Rooman lähiöön eräänä hullun kuumana iltana, kun vaatteet vaan tarttuvat ihoon kiinni, vaikka aurinkokaan ei enää paista. Giordanon "nonna" oli valmistanut herkullista paprikapastaa, erilaisia paahtopaisteja sekä kaiken kruunaavaa tiramisua. Oon ihan heikkona (myös) italialaiseen ruokaan, joten olin ihan taivaissa! Hahah. Nämä muutamat tunnit hyvässä seurassa eivät todellakaan olleet hukkaan heitettyjä, vaikka emme aina ihan ymmärtäneet toisiamme mummon kanssa... ilman pientä käännösapua. Kotitekoinen limoncello oli kanssa hyvää ja yöbussi keskustaan näytti kaikki kauniimmat valot. Rooma oli upea, enkä pelkää postata tällaista hirvittävän suurta läjää kuvia meidän reissusta. Nauttikaapa tästä viimeisestä postauksesta!

You know what? I loved having dinner at my friend's house, in the suburbs of Rome, on one of those crazy hot summer evenings when your clothes stick on to your skin even though the sun isn't shining anymore. Giordano's "nonna" had prepared scrumptious paprika pasta, roast beef and chicken and to top it off, tiramisu. I really do have a soft spot for Italian food so I was in heaven! Haha. A couple of hours well spent with good food and in good company - even if we didn't completely understand each other with Giordano's grandma without a little translating help. The night bus back to the city centre showed me the most beautiful lights of the city. Rome was gorgeous and I'm not afraid to post even more photos of our trip. So enjoy this last post of Rome!

These little guys were so happy to catch the soap bubbles

We had some of the best ice cream on Via Coronari. Such a beautiful, peaceful street. Visit it!

Charming, quiet side streets close to Via Corso

Gelato with... the Pope's face?

The stunning view from Giardino degli Aranci

Giardino degli Aranci - after climbing a bit and looking for the entrance which was on the other side of the park, this is what I found. Totally worth it.

This is the closest I got to The Vatican on a Sunday - they closed their doors for an hour or two just when we we're trying to enter

The gorgeous facade of a church

My dear friend Giordano and me

A monument for the king of Italy, Vittorio Emanuele II

The Colosseum - crowded whether it's day or night. Next time I'll have to enter it

Piazza Navona and its magnificent fountain

Beautiful, intricate statues all over Rome...

The moon, birds in the sky, beautiful trees and the one and only Colosseum.

Täältä löytyykin sitten aikaisemmat Rooma-postaukset, jos ne on jääny välistä.

Rome in my heart
Rome: Trastevere & The River

You'll find my previous Rome posts above in the links. Catch you later!

Rome: Trastevere & The River

Lähdettiin suosittuun Trastevereen illalliselle kaveriporukalla, sillä siellä oli kaverini suosittelema edullinen Carlo Menta ravintola. Olinkin kuullut Trasteveresta paljon hyvää - se kun on melkein kaikista historiallisista nähtävyyksistä vähän kauempana ja siten myös ei ihan niin täynnä turisteja. Meidän porukan kommunikointi oli muuten aika erikoista, koska meitä oli kaksi italialaista ja kaksi suomalaista - pöydästä kuului siis italiaa, suomea, englantia ja vielä espanjaa. Näin meillä!

We went to have dinner in the popular neighbourhood of Trastevere, because that's where Carlo Menta, an inexpensive restaurant recommended by my local friend, was. I'd heard lots of good things about Trastevere in general - it's a bit further away from the historical centre, thus it doesn't have the same touristy feel to it. Our groups communication was quite extraordinary, to say the least, as there were two Italians and two Finns at the table - you could hear a nice little mix of Finnish, Italian, English and Spain - talk about breaking the language barriers!

Some stalls and restaurants by the Tiber river

Pons Aemilius - the broken bridge - in some bokeh

Trasteverestä suuntana oli joen ranta, johon laitetaan kesällä ruokakojuja ja kaikenlaista viihdykettä. Toi palmujäähilejuoma oli pakko vaan saada, kun se oli niin söpö! Vitsailinkin, että voisin ottaa sen nyt vesipulloksi luennoille :D

After having eaten in Trastevere, we headed to the river banks where they put up all sorts of food stalls and entertainment. I just had to get the palm tree drink - it was too cute! I jokingly said I'd use it as a water bottle in my lectures :D 

Pikku iltakävely vielä Trasteveressä ennen kämpälle menoa tuona yönä oli paikallaan. Ei ollut liian kuuma eikä samanlaisia turistimassoja näkynyt kuten Trevin suihkulähteellä tai Colosseumilla. Se oli täynnä ihania tunnelmallisia katuja, jotka tosin olivat melko tyhjiä sunnuntai-iltana. Puhuttiinkin mun kaverin Giordanon kanssa, kuinka kaivattiin Madridin ihmisiä ja sitä menoa, jota löytyy koko ajan. No, ei olekaan pitkä aika ennen kuin on lähtö Madridiin - tarkalleen ottaen kahden viikon päästä oon jo siellä!

A little evening stroll in Trastevere before going back to the flat was spot on. It wasn't too hot and there weren't those ridiculous tourist masses you have at, say, Trevi Fountain or Colosseum. Trastevere had plenty of lovely streets full of feeling, which happened to be rather empty on a Sunday night. We actually talked about that with my friend Giordano and longed for Madrid's people and its energy, which is everywhere. Well, it won't be long until I'll be on the plane towards Madrid again - I'll be there in two weeks time, to be exact!

ROME IN MY HEART

Niin kävi, että lähdin isän ja äitipuolen kanssa neljän päivän extempore reissulle Roomaan. Enpä oo varmaan koskaan lähtenyt minnekään kolmen päivän varotusajalla, mutta eihän se haitannut yhtään - päin vastoin, olin ihan innoissani! Suomessa olin loisinut jo kuukauden ja huonot säät vaivasivat, joten takaisinhan sitä piti päästä etelään. Hauskinta oli, että lennot Kuopiosta Roomaan kestivät vain viisi tuntia. Voitteko kuvitella?! Helsingissä meillä oli pikavaihto ja tunnin aikaero syö tietysti yhden tunnin välistä... kaiken lisäksi Kuopion lentokenttä on niin pieni, ettei sinne tarvitse varata mitään pitkiä aikoja jonotuksiin.

As it happens, we left for a little four-day impromptu trip to Rome with my dad and step mum. I don't think I've ever went to another country with a three-day notice, but it didn't matter at all - quite the opposite, actually. I was so excited! I'd already spent a month in Finland and put up with the miserable weather, so of course we just had to get back to the south. The funny thing is that our flights from Kuopio to Rome only took five hours. Can you believe that?! We had a super quick one-hour layover in Helsinki and the time difference takes one hour away... also, the airport in Kuopio is so tiny that you don't need to be prepared hours before. 

No, Roomassahan ei auringonpaistetta ainakaan puuttunut. Lämpötilat huitelivat siinä +38 paikkeilla ja voitte vaan arvata, oliko taivaalla pilviä. Olin ikionnellinen päästessäni Roomaan, sillä siellä odotti yksi mun parhaimmista Madrid-kamuista, joka teki juuri paluumuuton tähän kotikaupunkiinsa. Pääsin siis näkemään kaupunkia paikallisen oppaan seurassa! Kiertelyssä tuli hypättyä yli kyllä kaikki jonottamista vaativat paikat, sillä polttavassa helteessä jonottaminen ei tullut kuuloonkaan. Valitettavaa, mutta kyllä se Rooma pysyy entisellään ensi kertaan saakka... toivottavasti. Pantheonissa tuli silti käytyä, ja olihan se vaikuttava.

So, at least Rome wasn't lacking sunshine. The temperatures were around +38 and you can try and guess whether any clouds were in the sky. I was overjoyed when we got to Rome, because one of my best friends from Madrid was there waiting for me, after he'd moved back to this home town of his. So I got to see the city with a local guide, yay! I did have to skip all the attractions that required queuing in the infernal heat, you know, so that was the downside of visiting the city at this time of year. Quite unfortunate, but I guess Rome will stay the same until next time... hopefully. I did visit Pantheon and I have to say it was impressive!

Doorilainen... joonialainen... korinttilainen! / Dorian... Ionic... Corinthian!

Mä tiedän, että historian tuntien opit eivät koskaan ole pysyneet mun päässä kovin pitkään, mutta olihan se nyt hienoa käydä kaikilla historiallisilla tiloilla pällistelemässä. Kaunista arkkitehtuuria voi silti arvostaa, italialaisesta ruuasta voi nauttia ja kieltä voi koittaa ymmärtää. Olikin kiva huomata, miten ymmärti taas enemmän kun ennen tuota kuukauden mittaista au pair -kokemusta. Ostin yhden metrolipun italiaksi (:D) ilman kommelluksia ja tunsin aikamoista ylpeyttä. Nämä on näitä pieniä iloja.

I know that what we learnt in history has never really stayed in my head for very long, but boy was it great to go and gawk at the most famous historical sites nevertheless. You can still appreciate beautiful architecture, enjoy Italian food and try to understand the language. Actually, it was quite nice to notice how I understood a bit more again than I did before my one-month au pair experience. I bought a metro ticket (:D) in Italian without any mistakes and felt utmost pride. These are the small joys of life. 

En tiedä huomaatteko mitään erikoista näissä kuvissa, mutta hankin just uuden zoomin tuohon mun Olympukseen ennen lähtöä. Sen halvimman mä nappasin mukaan Rajala Pro Shopista, mutta oon ollut tyytyväinen kyllä tähän saakka! Sille tulikin käyttöä kaikenmaailman näköalapaikoilla sekä pylväitä kuvaillessa :D Ainut vaan, että objektiiveja kertyessä laukkukin painaa enemmän turisteillessa... noh, it's the price you pay. Nyt mä lähden lukemaan kirjaa tai tekemään jotain muuta kuin tuijottamaan tätä pahuksen näyttöä, jota tulee turhan paljon katsottua näin lomalla! Kuulumisiin!

I don't know if you guys notice a difference in these pics, but I just got a new zoom lens for my Olympus before we left. The cheapest one had the honour to be picked up and taken home from Rajala Pro Shop. Despite its low price, I've been pretty happy with my purchase. It came in handy at the viewing points we visited and when photographing all sorts of columns :D The only teeny tiny issue is that my tourist's handbag now weighs even more, thanks to one more lens... that's the price you pay, lol. Now I'll go and read a book or something since I've been staring this damn screen the whole day as I have too much free time. See ya! 

Liguriassa matkailu - focacciaa, junia ja hellettä

Heippa! Mä olin kokonaisen kuukauden Italiassa au pairina ja ramppasin muutamissa paikoissa junalla Ligurian sisällä, Senpä takia ajattelin koota parit pienet vinkit Liguriassa matkustamiseen.

Nervi (Genova)

Aperitiiveillä

Liikkuminen junilla:

Vuokra-auto olisi varmasti hyödyllinen täällä, mutta junat toimivat hyvin ja lähtevät suunnilleen ajoissa. Liput saa ostettua automaateista melkein kaikilla asemilla ja ne laitetaan pienen vihreän lukijan sisälle ennen junaan astumista. Trenitalia.com näyttää kätevästi kaikki aikataulut ja hinnat. Hei, ja yks kiva pieni yksityiskohta: junat on erittäin hyvin ilmastoituja, mikä auttaa tosi paljon kesällä.

Ruoka:
Ligurian alueelta tulee muun muassa pesto, focaccia ja pansotti (raviolia saksanpähkinäkastikkeessa). Itse asiassa focaccian sanotaan tulevan kylästä nimeltä Recco, jossa olin au pairina - siellä niitä focacciapaikkoja oli aika hirveä määrä tollaiseksi kyläksi! :D Aperitiivit eli juoma + pientä syömistä otetaan siinä seitsemän-kahdeksan aikaan. Spritz on tietysti yksi niistä italialaisista klassikoista, joten suosittelen sen maistamista paikan päällä.

Vuorinäkymä, värikkäät talot ja meri ovat tyypillistä Ligurian maisemaa

Sestri Levante & Portobello

Ihmiset:
Mä olin vähän pettynyt yleiseen ilmapiiriin Liguriassa. Junien laitureilla ei väistetä silloin, kun olisi tarkoitus päästä niistä pois vaan rynnätään itse sisään. Ihmiset vaikuttivat hieman jäykiltä... Oon tosi pahoillani, että joudun tällaista kirjoittamaan, koska avoimin mielinhän mä Italiaan lähdin. Ehkä kaikki tämä korostui, kun tulin Madridista, jossa mun kokemuksien mukaan kaikki on tosi mukavia. Mulle on sanottu, että se on vähän tuota Pohjois-Italian vikaa, hahah.

Genova:

Jos voin tähän heittää yhden mielipiteen, niin Genova ei ole se nätein paikka Liguriassa, joskin ehkä suurin, jossa on eniten näkemistä. Siellä onkin iso akvaario, hyvät shoppailumahdollisuudet, palatsi, Molon alueen yöelämä ja mahtava Piazza di Ferrari. Helposti pystyy siis yhdistämään ranta+kaupunkiloma käväisemällä Genovan nähtävyyksissä ja sen jälkeen painumalla johonkin lähikylään rannalle. Nervin satamakylä kaikkine värikkäine taloineen on ihana; siellä on kiva tehdä pieni kävelylenkki ja ihastella maisemia.

Rapallo, Santa Margherita, Portofino

Rapallo oli mulle sellainen iloinen yllätys: pienen rantakaupungin, turismin ja historian sekoitus. Portofinossa, siellä rikkaiden satamassa, on kaikki kuulemma aivan törkeän kallista (6€ vesipullo jne) joten ottakaa eväät mukaan, jos meinaatte tehdä kävelylenkin sinne esimerkiksi Rapallosta. Santa Margeritan juna-asema on lähimpänä Portofinoa ja sieltä kulkee busseja Portofinoon.

Genovan kujat Molon alueella

Scalinata delle Tre Caravelle -puistosta näkyy hyvin Genovan kaupunki

...ja totta kai se kaikkien tuntema Cinque Terre on Liguriassa myös. Sinne en ehtinyt tänä kesänä ja ärsyttäähän se pikkusen! Tulevaisuudessa täytyykin tehdä vaikka Firenze+Cinque Terre matka ;) Hirveästi en pystynyt nyt teille nähtävyysvinkkejä antamaan, kun ne nyt riippuvat niin paljon aina omista mielenkiinnonkohteista. Enemmänkin halusin vain jakaa teille nämä kuvat ja kirjoittaa kevyttä tekstiä Liguriasta. Ensi kerralla laitellaan jotain Rooma -juttua tulemaan.

Minnekäs te olette matkustaneet kesän aikana? Olisi kiva tietää teidän menneet/tulevat reissut!

WHY I HAD TO LEAVE ITALY

Instagramissa seuraajat oottekin nähneet, että lähdin Saksan kautta takaisin Suomeen tuossa joku viikko sitten. Ehkä vähän yllättävääkin, kun katsotaan tuota ekan viikon au pair -postausta, jonka jälkeen en päivitellyt mitään asiaan liittyen.

So, those of you who follow me in Instagram have probably seen that I left Italy about a week ago. I know, I know... might be a bit surprising after my first happy post about au pairing! 

Muistatte varmaan, kuinka valittelin sitä, että työt ja vapaa-aika meni sekasin. Pistin sen siinä vaiheessa alkusähellyksen piikkiin ja ajattelin, että myöhemmin sitten rutiinien myötä selkenee asiat. No, niin ei käynyt. He halusivat, että oisin aktiivisempi lasten kanssa (mikä on aika hankalaa, jos et tiedä milloin on töitä ja milloin ei) ja että viettäisin enemmän aikaa koko perheen kanssa. Mua alkoi ahdistaa, koska mun mielestä olin viettänyt yksinoloaikaa - omiin tarpeisiin nähden - todella vähän. Myös se, että he vertailivat minua heidän aikaisempiin au paireihin ja heidän siskon au pairiin ("voisit olla enemmän kuin hän") oli aika epämukavaa. Mä ymmärsin, että tässä on nyt mahdoton yhtälö edessä; he sanoivat, että voisin lähteä "töiden jälkeen" muualle ilman ongelmia, mutta silti he halusivat, että viettäisin enemmän aikaa perheen kanssa.

You might remember how I was complaining that my free time and work are getting all mixed up. In the beginning, I thought it was just the usual blundering you have, and that it would get better along with the routines. Well, that certainly wasn't the case. They wanted me to be more active with the kids (which is pretty difficult, if you don't know if you're working or not) and to spend more time with the whole family. It was distressing, because I thought I had spent way less time on my own than I usually do. A nice little detail was them comparing me to their previous au pairs who spent significantly more time with them and that I should be more like their sister's au pair. That makes me sick, you cannot just compare persons like that. Also, if you tell me I can go home "after I finish" and expect me to spend more time with the family, how is that gonna work? 

Ilmoitin siis, etten ole sopiva au pair heille ja että lennot kotiin olivat jo ostettu. Ulkopuolisen silmissä vanhemmat ottivat asian ihan hyvin, mutta ymmärrän, että mun neuvottelemattomuus varmaan ärsytti hiukan. Ainakin heidän mielestä olin nyt viettänyt pari tuntia sovittua vähemmän lasten kanssa (?) ja ollut jo niiiin paljon yksin, etteivät he ymmärtäneet mistä mä valitin. "Aikaisemmat aupparithan olivat jokaisessa tapahtumassa meidän kanssa, ja sinä jäät usein kotiin jos me mennään jonnekin!" Niin, normaalit ihmiset tarvitsevat varmasti hetken kirjan lukuun/lenkkeilyyn/bloggaamiseen/skypettämiseen/italian opiskeluun tai ihan vain lepäämiseen...

So I told them I'm not the au pair they're looking for, I'm leaving and I already bought my flights. It seemed as if they took it well, but I understand that my non-negotiability must have annoyed them a bit. But what was I to do? They also said that I had spent fewer hours than we agreed with the kids (??) and that I had been alone sooo much that they didn't see where I was coming from. "Our previous au pairs have always come to every event with us and you usually stay home if we go somewhere!" Well yeah, normal people might need some time to read a book/go jogging/do blogging/have a skyping session/start studying Italian or just to wind down...

Viimeiset päivät eivät olleet mun mielestä ollenkaan kiusallisia, mutta lapset eivät kyllä osanneet käyttäytyä sen jälkeen. En tiedä, mitä vanhemmat heille kertoivat, mutta varsinkin keskimmäisestä tuli ihan hirveä; mä ihan ihan ihmettelin, miten 7-vuotias pystyi kiukuttelemaan ja itkemään niin paljon. Mulla oli (ja on edelleen, kahden viikon jälkeen) kaiken lisäksi nielutulehdus, niin siinä joutui huutaamaan kipeällä kurkulla. Mainitsinko mä muuten aiemmin, ettei ykskään lapsista ymmärtänyt englantia? Se loi aika paljon haasteita, varsinkin kun mulle sanottiin, että lapset tottuvat sun kieleen eikä toisin päin. Ei kiva, mutta tieto lähtemisestä helpotti koko ajan.

The last days weren't awkward at all, but I realized the children couldn't behave themselves. I have no idea what the parents told them, but especially the middle one became horrible. So amazed, how a seven-year-old can whinge and cry so much. To top it off, I had (and still do, after two weeks) pharyngitis so I was forced to yell at them with a sore throat. Oh and did I mention that none of the children understood English? It made things a bit challenging, to say the least. I was told that the kids will get used to your language and not the other way round. Not cool. But knowing that I was about to leave made it a bit easier.

Lähtöaamuna mä olin nukkunut vain neljä tuntia, mutta heräsin onnellisena siitä, että sain lähteä pois. Mun ihana kaveri tuli puoli kuudelta hakemaan mua ja mun matkalaukkuja juna-asemalle, josta alkoi mun 12-tunnin matkustaminen Bremeniin. Siitä sit lisää vähän myöhemmin, mä koitan parannella tän kurkun ja rentoutua! Tässä on muuten nyt sitten Genovasta parit kuvat, jotka napattiin kaverien kanssa viikonloppusin.

On my departure morning, I had only slept for four hours but I woke up blissed-out, knowing that I'd finally leave. My lovely friend came to pick up me and my suitcases to the train station at 5:30 am, where I departed on my 12-hour journey to Bremen. I'll tell you guys more about that later, now I'll try to relax and get better with my throat! By the way, we took these pics with some friends in Genoa, hope you enjoy!

First Week As an Au Pair

The beach in Recco

Au pairiksi lähteminen saa aina huomaamaan kuinka eri tavalla ihmiset elää maasta, kaupungista ja kodista riippuen. Espanjan aupairperheessä vanhemmat oli tosi kiireisiä ja oltiin kaupungin vilinässä kerrostaloasunnossa, kun taas tällä kertaa kaikki on paljon rennompaa. Italian aupairperhe asuu omakotitalossa vuoren rinteellä, rannalle on alle kilometri tästä ja kaikki tuntevat toisensa täällä. Vaikka musta on pikkuhiljaa kuoriutunut kaupunkityttö, niin ei vois olla parempaa paikkaa viettää kesä.

Being an au pair is always exciting as you realize how different people's lifestyles are, depending on the country, city and household. In my family in Spain the parents were quite busy and we lived in a flat in a lively city, whereas here in Italy everything is much more laid-back. My Italian au pair family lives in a detached house on the mountainside, it's a one-kilometre walk to the beach and everyone knows each other here. Even though I've bit by bit become a city girl, I couldn't imagine a better place to spend the summer in.

1. You can never have too much parmesan 2. The view from my room is incredible! 3. Just a regular day at the beach

Mä oon pannut merkille myös kuinka hyvin nuo lapset käyttäytyy ja miten ne on tottuneita auppareihin. Toki välillä tulee kinaa ja tappeluita, mutta ne kuuntelee ja on tosi vastuullisia. Meiltä kaatu pari päivää sitten kynsilakkapullo kivilattialle ja voitte vaan kuvitella, millainen sotku siitä jäi... Violettia sekä lasinsiruja laatoissa, bideessä ja (apua) äidin verhoissa. Ne kuitenkin ajatteli, että soitetaan äidille ja kysytään, mitä kannattaisi tehdä, vaikka se ehkä suuttuukin. Niin suloista.

I've taken note of how well the kids behave and how they're used to having au pairs. Of course they have the odd quarrel every now and then, but they listen to me and are very responsible. A nail polish accidentally fell down to the hard tile floor so you can only imagine what kind of mess we left behind. Some purple and pieces of glass on the tiles, in the bidet and (omg!) on mum's curtains. However, they thought we should call mum and ask her what to do, even if she gets angry. So cute.

Went for a quick walk in Rapallo and was amazed! I'll have to return with more time (and my camera)

Ainut juttu mistä en tykkää on se, että vapaa-aika ja työt menee taas vähän sekaisin, mutta en mä tänne loppuelämäks oo jäämässä, joten tästä selvitään. Kävin eilen ekaa kertaa ulkona muitten aupairien kanssa ja vapauden tunne oli aivan uskomaton! Kyseessä oli seisova pöytä proseccoo  ja focacciaa Nervin satamassa terassilla. Täy-del-lis-tä. Meillä oli vaan hassu yhteensattuma kun tutustuttiin yhtiin siskoksiin, jotka asuvat samassa kylässä kuin minä ja kaikenlisäksi tuntevat mun au pair -perheen. Nyt on sit ainaki pari paikallista kaveria tässä parinsadan metrin päässä, hahah.

The only thing I don't like about au pairing is that your free time and duties get mixed up and it can be extremely exhausting. However, I'm only here for the summer so I think I can handle it. Yesterday, I went out with other au pairs and the feeling of freedom was REAL. There was a prosecco and focaccia open bar waiting for us at a terrace in Nervi harbour. Per-fect. The funniest thing was meeting these two sisters who happen to live in the same village as me AND know my au pair family. How weird is that?! Now I have at least two local friends super close, haha. 

The prosecco & focaccia party 

Us au pairs!

Ekat rusketusrajat (eikä yksiäkään PALAMISrajoja) on hankittu, jonkunlainen broken italian kommunikointi on jo käytössä ja ruoka-aikaa ootetaan täällä aina kuin kuuta nousevaa. En kestä; italialainen ruoka on vaan niin hyvää! Ciao <3

The first tan lines (note: not BURN lines) have appeared on my skin, some sort of broken Italian communication is in use and dinnertime is what I most look forward to during the day. I just can't cope, Italian food is so good! Ciao <3