University Results & Why I Don't Want to Come Back to Stockholm

Hiljaisuutta hiljaisuuden perään... Tiedättekö, tämä kesä on ollut siitä poikkeuksellinen, että vapaapäivät tuntuvat olevan ihan minimissä. Silloin kuin niitä on ollut, mulla on ollut vieraita Suomesta tai oon ollut Uppsala-frendin kanssa. Kahdeksan tunnin hoitotyöpäivän jälkeen ei hirveästi ole jaksanut osallistua nordjobb-juttuihin saati kirjoitella, kun tekisi mieli vain lysähtää sänkyyn, mutta on pakko raahautua suihkuun ja laittamaan ruokaa.

Quietness followed by more quietness... You know, I've had exceptionally few days off at work this summer, or at least that's what it feels like. When I've been free from the chains, I've either had visitors from Finland or been hanging around with my mate from Uppsala. And after eight hours of nursing I just haven't had the energy to participate in nordjobb activities let alone update my blog! I just want to have a shower, eat and collapse on my bed. Ha.

Huomaan, miten henkisesti raskaampia monet työpäivät ovat olleet tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. (Tai ehkä aika vaan kultaa muistot. Heh.) Nyt on jostain syystä vähemmän sitä mekaanista "valmista ruoka ja anna lääkkeet" -linjaa ja enemmän kivuista valittelua, pyörätuoleista nostelua, yllätyksellisiä hälytyksiä ja vaikeita asiakkaita, jotka valittavat minulle kaikista mahdollisista epäkohdista, joista en ole vastuussa. Pahimpana stressinaiheena on kuitenkin hoitohenkilöstön puuttuminen. Ei ole tainnut kulua viikkoa, jolloin joku ei olisi ollut kipeänä, "kipeänä", epätietoisena omasta työvuorosta tai muuten vain kieltätynyt tulemasta töihin. Nyt tuli oikeasti sellainen olo, että en kyllä tule uudestaan kotihoitoon töihin tänne. Tämä on nyt nähty enkä jaksa stressata näistä töistä, jos ei ole pakko.

I've realised how much more ponderous my work is compared to last summer. (Or maybe memories grow sweeter with time. Hehe.) For some reason, in comparison to last years "give the medicine and cook food", my days have been full of lifting people up and down from wheelchairs, lots of complaints about pain, unexpected alarms and difficult clients, who whine about all sorts of things I'm not responsible for. The worst thing is, though, is that not everyone comes to work. Not even a week has past without someone being ill, being "ill", being unaware of own work shifts or just refusing to come to work. Now I really feel like never coming back to this job again. At least not back to Stockholm. I've seen it all and don't want to worry about these kind of patients if I can choose.

Aika paljon ajatuksia on täyttänyt myös hemmetin hankalaksi tehty yliopistohaku, mutta kaikki vaiva kannatti, sillä LÄHDEN OPISKELEMAAN MADRIDIIN! Tulen opiskelemaan seuraavat neljä vuotta Lenguas modernas, cultura y comunicación -linjaa Madridin Autónomassa ranska pääkielenä! Monet pitää mua vähän tyhmänä, kun lähden Suomen opetusjärjestelmää karkuun Espanjaan - vieläpä ranskan ja englannin opiskelun takia enkä espanjan kielen - mutta tein sen mikä tuntui parhaalta. Tällä hetkellä ainakin olen niin innoissani siitä, että pääsen takaisin Madridin sykkeeseen opiskelemaan just omaa juttua.

My university application process has pretty much taken over my mind and occupied it, especially during the last month. But every single effort was worth it, because I GOT IN THE UNI IN MADRID! I'll be studying there for the next four years an undergraduate program that's called Lenguas modernas, cultura y comunicación, French as my first language, at the Autonomous University of Madrid! Lot's of people think I'm nuts for escaping Finland just to be in Spain - especially since I'm studying French and English, not even Spanish! - but I'm doing what feels best for me. At least now I'm superexcited about going back to Madrid, feeling the city caressing me and being able to study my passion.  

Nyt on ajankohtaista etsiä kämppä, hakea opintotukea, selvitellä yliopistomaksuja ja opintojen aloittamiseen liittyviä juttuja, tehdä muuttoilmoitus, hakea terveydenhoitopiiriin kuulumista ja ehkä hankkia joku vakuutus Suomesta käsin. Espanjassa sitten muita juttuja muun muassa NIE-tunnuksen hankkiminen kuten myös uuden puhelinliittymän solmiminen ja Santander-tilin aukaiseminen yliopistomaksuja varten. On tämä kyllä työmaa, mutta pikkuhiljaa... Teen muuten lähiaikoina kunnon infopläjäyksen ja tarkat ohjeet siitä, kuinka haetaan Espanjaan yliopistoon Suomesta. Sitä voi sitten lukea ja ihmetellä, vaikka ei olisikaan hakemassa opiskelemaan :P

Now it's time to look for accommodation, apply for financial aid, sort out everything related to tuition fees and starting my studies, notify of change of address, apply for my right to stay in the Finnish health care district and maybe look for some kind of an insurance in Finland. In Spain I'll have a bit of this and that; I will most probably apply for a NIE, buy a new sim card and open a Santander bank account to facilitate the paying of my tuition fees. Everything's still a mess, but a little by little... By the way, I'll write about my process of applying to a Spanish university on my blog (will be only in Finnish since it'll be such a long post and will mostly serve for Finns) but tell me if you want to have it English too!

Hyvää viikkoa kaikille siellä! Kertokaapas joku kohokohta teidän parista viime viikosta, niin pidetään hyvää mieltä yllä <3

I wish you all a really nice week! Now, tell me a highlight of you're last few weeks so we'll keep up the positive energy <3 

University Plans & A Summer Job?!

Olen positiivisesti yllättynyt. Kaiken paperihässäkän jälkeen mun arvosana, jolla haen yliopistoihin, oli tiedossa jo puolentoista viikon jälkeen. Voitteko kuvitella! Oikein ripeää toimintaa ottaen huomioon, että ollaan Espanjassa. Ja mitä sieltä paljastuikaan? 8,5/10. En vielä uskalla sen suurempia pippaloita pitää, mutta kyllähän tuo ylittää reippaasti useina vuosina vaaditun pisterajan 6,1-7,4! Mä haluan saada jo varmistuksen opiskelupaikasta, etsiä kämpän Madridista ja lähteä opiskelemaan! Haha.

I'm pleasantly surprised. Spain was incredibly quick with my grade with which I'll apply for universities here. I got to know my entrance grade after only a week and a half which is quick considering we're in Spain! Anyway, what did I get? An 8,5/10. I can't and I won't celebrate my entrance to the university yet, but I must say that 8,5 does exceed the required 6,1-7,4 easily! I want to get my place confirmed already, find a nice flat in Madrid and start my studies! Haha.

Kävi miten kävi, paljastan nyt teille mihin edes aion hakea: Modernit kielet, kulttuuri ja viestintä (ranska pääkielenä) Madridin Autónomaan. Alunperinhän halusin englantia lukemaan tälle linjalle, mutta englannin pisteraja ylittää 10 eli mun pitäisi tehdä naurettavia matematiikan ja piirustuksen kokeita ja kaiken lisäksi läpäistä molemmat, jonka jälkeen olisi edes joten kuten hyvät mahdollisuudet päästä sisään. Jossain vaiheessa tajusin myös, että linjassa kiehtoo sen viestintäpainotus ja mielenkiintoiset valinnaiset. Ja ranskan rinnalle voi kuitenkin valita englannin, ellen innostu aloittamaan japania tai muuta jännää...

Whatever happens, I'll unveil the secret and tell you what I'm applying for; Modern languages, culture and communication (French as first language) for Madrid's Autónoma. Originally, I wanted to do English as my first language, but they require over 10 for the entrance grade, so I would have to do ridiculous exams AND pass them. After passing them, I'd only have fairly good opportunities to get in. At some point, I also realised that mixing languages with communication and was really cool and I didn't want to find an "easier" English degree. Besides, I could choose English as my second language if I don't happen to start Japanese or something...(which I would love to do!)

Sitten toinen juttu, josta olen superinnoissani ja josta en ole teille juurikaan puhunut: lähden taas kesätöihin Tukholmaan! Oli hieman venkslausta saada aupair-, yliopistohaku- ja työnaloitusaikataulut käymään yhteen, mutta loppujen lopuksi sain kuitenkin paikan työpaikasta, vaikka aloitankin pari viikkoa alkuperäistä myöhemmin. Työnaapurusto tulee olemaan eri, mutta yritys ja työtehtävät ovat samat. Parasta tässä on se, että menen samaan kimppakämppään asumaan, joten palaan kotiin Farsta Strandiin:') En tiedä kauniimpaa kuin palata paikkaan, joka jätti sydämeen oman jälkensä.

Another thing that's making me really excited is that I'll be working in Stockholm again! It wasn't easy to make everything work together; quitting my au pair job, applying for the university (and possible entrance exams) and starting my work in Sweden... I'm happy I got the job in the end, even if I have to start two weeks later than we had agreed on. The office and working neighbourhood will be different, but the company and tasks will be the same. The best thing about going back to Stockholm is that I'll be living in the same crazy, lovely, international flat and that means I'm coming back home:') There's nothing more beautiful than returning to a place which left its marks on your heart.

Ennen Tukholmaa lähden kuitenkin pikkulomalle Barcelonaan rentoutumaan. Tarviin ne pari-kolme päivää löhöilyyn ja hauskanpitoon ennen kuin täytyy olla vastuullinen aikuinen ja alkaa käymään töissä. Ja sehän on ihan sallittua, eiks niin?;) Mitenkäs muilla menee? Joko on kesän kuviot selvillä?

But before leaving for Stockholm, I'll take a little break in Barcelona. I need a couple of days off for laying on the beach and having fun before being a responsible, working adult. And there's nothing wrong with that, right? ;) What about you guys? Do you already know what you're going to do next summer?

Vinkkejä tuleville nordjobbareille

Nordjobbin kesätyöhaku on nyt alkanut, joten ajattelin kasata teille kaikille 18-28 -vuotiaille mahdollisille nordjobbareille muutamia vinkkejä! Osa näistä on toki maakohtaisia, joten nämä vinkit sopivat erityisesti niille, ketkä hakevat Ruotsiin. Jos haluaa hakea töihin pohjoismaihin, tulee ensin täyttää oma profiili ja kirjoittaa esittelykirje, jonka jälkeen nordjobbin henkilökunta ottaa yhteyttä, mikäli sopiva työpaikka löytyy. Mun kolmesta kuukaudesta Tukholmassa voi lukea täällä, meidän asunnosta täällä ja hoitotyöstäni täällä.

Hoida veroasiat kuntoon ajoissa! Useimmilla nordjobbareilla kesti yli kolme viikkoa saada personalnummer, joka vastaa Suomen henkilötunnusta. Se on välttämätön työskentelyyn. Nordjobbin facebook -ryhmästä löytyy ohjeet henkilötunnuksen hakuun. Jos numeroa ei kuulu ennen töiden alkua, verotoimistolle täytyy soittaa ja toivoa, että he hoitavat asian heti. En itse olisi halunnut sönkätä veroasioita ruotsiksi puhelimessa, kun suullinen kielitaito oli keskinkertaisella tasolla ennen lähtöä.

Varaa rahaa mukaan riittävästi. Palkat maksetaan monissa yrityksissä 25. päivä, joten Suomen tilillä palkka on muutama arkipäivä sen jälkeen. Itse aloitin työt kesäkuun alussa ja sain ensimmäisen palkkani vasta heinäkuun lopulla, koska meillä laskettiin täydet kuukaudet ja olin aloittanut keskellä jaksoa. Elelin siis kaksi kuukautta säästöillä (ja myöhäisillä vuokranmaksuilla)

Varmista, että käännät postisi läheistesi luo/tulevaan osoitteeseesi.

Vaihda Soneran liittymään. Vannon, ettei tämä ole mikään sponsoroitu mainos! On vain älyttömän helppoa ottaa heidän Pohjoismaiden&Baltian liittymä ja käyttää puhelinta toisessa Pohjoismaassa samaan hintaan kuin Suomessa. Suurimmalla osalla nordjobbareista olikin Sonera käytössä.

Ja ennen kaikkea: rentoudu ja ole ennakkoluuloton! Kaikki järjestyy kyllä parhain päin! Mä en tiennyt vielä paria viikkoa ennen Ruotsiin tuloa, missä tulisin asumaan. Mä en ollut puhunut ruotsia koulun ulkopuolella. Mulla ei ollut päivääkään kokemusta vanhusten hoidosta. Silti elossa ollaan ja tuntuu vieläpä hiton hyvältä!

Multa saa kysellä mitä vain, jos nordjobb kiinnostaa tai ihan vain jos on jotain epäselvää haun suhteen tai muuta sellaista. Autan mielelläni niin paljon kuin vain pystyn. Mun kohdalla ainakin viime kesä oli ihan huippu ja toivon että monet muutkin pääsevät kokemaan saman! Uusia ihania ystäviä, kasvattavaa työkokemusta ja kielitaitoa - niihin voi ainakin varautua, jos tälle polulle lähdet! ;)

Nordjobb expectations vs. reality

1.ASUMINEN
E:Tulen jakamaan parin nordjobbarin kanssa kaksion tai kolmion.
R:Kämppiksiä on -+10 ja osa heistä vaihtuu kesän aikana. Puolet heistä on nordjobbareita.

2.YHTEISÖLLISYYS
E:Nordjobbareista tulee todella läheisiä.
R:Facebookryhmän nordjobbarit jäivät tuttujen tasolle (poislukien kämppikset!), sillä heitä oli Tukholmassa yli 100.

3."NORDJOBBIMAISUUS"
E:Töissä kaikki tietävät, miksi olen täällä ja kuinka nordjobb toimii.
R:Työnkaverit kuulivat mielellään lisää siitä, kuinka meille järjestetään asunnot nordjobbin kautta.

4.AJANKÄYTTÖ
E:Työni vievät liikaa aikaa enkä ehdi näkemään ensimmäisien viikkojen aikana oikein mitään.
R:Työ vei aikaa, mutta alussa nimenomaan tuli käytyä nähtävyyksissä, kun kaikki oli uutta.

5.NORDJOBBARIT
E:Nordjobb kokoaa yhteen nuoria ympäri Pohjoismaita, joten tutustun esimerkiksi norjalaisiin.
R:Joukossamme oli pari islantilaista ja yksi virolainen. Muut olivat Suomesta.

1.ACCOMMODATION
E:I will be living with a couple of nordjobbers in a two-room or three-room flat.
R:I've got about 10 roommates and most of them change during the summer. Half of them are nordjobbers.

2.COMMUNALITY
E:Nordjobbers will become close friends.
R:Most of them became no more than acquaintances (excluding my roommates!) since there were over 100 of us in Stockholm.

3."NORDJOBBNESS"
E:Everyone at work knows why I'm here and how nordjobb works.
R:My co-workers were eager to hear more about how easy it was to find apartment via nordjobb.

4.SPENDING TIME
E:My job will take up too much time so I won't have much time to see the city during the first weeks.
R:The job took time, of course, but it was in the beginning that we did a lot of sightseeing.

5.NORDJOBBERS
E:Nordjobb brings together people all over the Nordic countries, so I will meet Norwegians, for example.
R:There were a few Icelandic people and one Estonian among us Finns.

Hejjj! Sen enempää jaarittelematta... tässä pari juttua, jotka olivat kesässä hieman eri tavalla kuin olin kuvitellut niiden olevan. Suurilta osin odotukset täyttyivät eikä ainakaan tullut tylsää, muuta kuin niiden pakollisten lepohetkien aikana, kun koko keho oli väsynyt ja huuti unta. Parastahan tällaisissa jaksoissa ulkomailla on, ettei koskaan tiedä mitä tulee vastaan!

Heyy! To keep it nice and short... here are a few things that were different in my summer from what I had expected. Mostly, my expectations were met and we weren't for sure bored, if you don't count the times I just had to rest since my body was tired and screaming for sleep. The best thing about spending longer periods abroad is that you never know what you're going to experience!

How's my Swedish after two months?

Olen miettinyt lähiaikoina aika paljon tätä ruotsin kielen oppimisprosessia. Mä en ole ihan varma, onko siitä oikeasti tullut niin helposti ymmärrettävää vai puhuvatko ihmiset mulle helpommin siinä samassa, kun kuulevat mun suomalaisen aksentin. Joka tapauksessa puheen ymmärtämisestä on tullut todella helppoa, sillä kielen melodiaan on tottunut ja puheesta tunnistaa vieraat sanat.

Lately I've been thinking about my Swedish language learning process. Perhaps it has simply become easy to understand or then again people might be talking in an easier manner once they hear my Finnish accent. Nevertheless, understanding the spoken language has become really easy, because I've got used to the melody of Swedish and can distinguish unfamiliar words.

Oman puheen tuottaminen ei tietenkään ole niin helppoa, kun täytyy osata oikeat sanat oikeisiin tilanteisiin, mutta olen tavallaan oppinut feikkaamaan mun ymmärtämisen tarpeeksi hyvin tarpeen tullessa. Tiedättekö, kun joku nuori myyjä selittää sulle alusvaatekaupassa eri alkkarimalleista vaikealla aksentillaan ja sanot vain sopivia täytesanoja kuten ja, jaså, okej, vad bra, ja, det är ju jättefint, ja PAM hänelle selviää jossain vaiheessa, että olet Suomesta. Finlandssvensk eller hur? on se vakkarikysymys. No, ei mennyt veikkaus tälläkään kerralla oikein. Sen jälkeen kehutaankin kuinka sujuvasti puhut ruotsia, vaikka todellisuudessa et ole ymmärtänyt puoliakaan.

Speech production is, of course, not so easy because you always have to know exactly the right words for every situation, but I've now learnt to fake my incomprehension well enough. You know, when you're in a lingerie shop and a young sales woman babbles about their new briefs with her terribly difficult accent and you're just like yeah, okay, right, oh how great, yes and then BAM she finds out you're from Finland. You're a Finland-swede, right? Well, you got it all wrong again. After that she starts praising how well you speak Swedish, even though in reality you have just missed half of what's been said.

Kaikki on varmasti miettinyt joskus oppitunnilla, että tätä tietoa minä en kyllä tule koskaan tarvitsemaan. Itse muistan viimeisen ruotsin kurssini, jossa tankkasimme leffasanastoa. Siinä ajattelin, että tämähän se vitsaus vasta onkin, kun katson niin harvoin leffoja saati sitten juttelen niistä. Mutta kuinkas kävikään; tuli lähdettyä elokuviin erään ruotsalaisen kanssa ja hän kyseli elokuvan jälkeen fiiliksiä. Olivatko näyttelijät hyviä, mitä tykkäsit juonesta, kuka oli lempihahmo. No voi härregyyd nyt hei!

Each and every one has been at that point where you just sit in class and think: when on earth am I going to use this information. I remember my last Swedish course, where we were cramming film vocabulary. There I was, sitting and thinking how stupid it was since I don't tend to watch that much movies, let alone talk about them in. But look what happened: I ended up going to the movies with a Swedish guy and ,naturally, he asked about my feelings after seeing it. Were the actors good, how did you like the plot, who was your favourite character. Oh for god's sake, please!

Mä ajattelin lukea sanontoja ja opetella uusia sanoja nyt vielä viimeiset viikot, mitä on jäljellä Ruotsissa. Ihan elämää ja hyvää kielitaitoa varten, mutta myös YO-kirjoituksia varten, jotka lähestyvät. Töissä nyt ei ole ongelmaa jutella vanhusten kanssa, kun jokapäiväiset keskustelut ovat kuta kuinkin samanlaisia ja helppoja. Mutta siinä vaiheessa, kun pitäisi kertoa joku hauska juttu tai osallistua ripeään keskusteluun, niin sanoja tulee suusta kuin jostain vajaatoiminnassa olevasta koneesta. No mikäs siinä.

I'm thinking about studying some expressions and new words these few weeks before I have to leave Sweden. Just so that I gain a solid foundation in Swedish but also partly because I will have a big exam in September. There's no problem chatting at work with the elderly, since everyday conversations tend to be rather similar and easy. But when it comes to telling a funny story or take part in a fast-paced conversation, the words come out of my mouth like I were a machine waiting to be repaired. Oh well.

Onko teillä ollut samanlaisia tuntemuksia kielen oppimisesta? Ajattelin heitellä johonkin postaukseen hieman vinkkejä, mitä kielen eteen voi tehdä itse paikan päällä ulkomailla ollessa! Ehkä muistaisin itsekin ne sitten, kun olen Espanjassa parin kuukauden päästä taas samassa tilanteessa...

Have you experienced similar feelings while learning a language? I thought I'd share a few tips for learning a language while your actually abroad! Hopefully, I'll remember them myself too when I go to Spain in two months and will be in the same situation again... 

Työskentely nordjobbarina

Ajattelin vähän kertoa, että mitä mystisiä hommia mä täällä teen, kun kaverit ja perhekään eivät ole olleet ihan varmoja. Totta puhuakseni en tiennyt itsekään ollenkaan, mitä tulisin tekemään ennen kuin näin paikan päällä. Aika ennakkoluulottomasti lähdettiin siis tähän työhön! Mä en halua enkä saakaan liian yksityiskohtaisesti selittää mun työstä, mutta haluan vähän raottaa ovea siitä mitä oikein teen täällä.

Liikun siis pyörällä parissa Tukholman lähiössä ja teen kotikäyntejä vanhusten luo. Aamuisin autan aamupalassa, vaatteiden pukemisessa, tukisukkien laitossa ja joskus suihkussa käynnissäkin. Annan myös lääkkeet ja silmätipat sekä tyhjennän katetripussit. Sängyn petaaminen, roskien vienti ja tiskaaminen kuuluvat myös päivittäisiin tehtäviin. Iltapäivällä kokkaan, haen ruokalaatikoita tai lämmitän ruokaa, vaihdan vaippoja, käyn ruokaostoksilla ja apteekissa. Toisinaan myös pesen pyykkiä ja siivoan talon. Pääsee siis hyödyntämään oppimaan kaikenlaista pientä tietoa! Kotipalvelussa me ollaan kokkeja, lähihoitajia ja siivoajia samaan aikaan, ja minusta on oikeasti kivaa, että työtehtävät vaihtuvat päivittäin.

Tärkeimpiä työvälineitä pyörän lisäksi ovat avainnippu ja työpuhelin. Me kirjataan ylös kaikki käynnit yhteen sovellukseen ja pidetään kirjaa asiakkaiden voinnista. Pyöräilystä muuten sen verran, että se on varmasti parhaimpia juttuja tässä työssä sään suosiessa! Siinä saa pientä rentoutumisaikaa ja ehtii ajattelemaan ihan muita juttuja asiakkaiden välissä.

Uudet kielet tuottavat ongelmia, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Halusin jakaa loppukevennykseksi yhden esimerkin, josta en pääse yli :-D

"Du har skinka skivor i ditt kylskåp"

-Vad sa du?

"SKInka SKIvor"

-Kyrka?!

...

Ilmeisesti pökkelö suomenruotsi oli liian vaikeaselkoista. Voitte kuvitella kun vetelen töissä shinkka shiivor i shylskooppet ja mummot on ihan pihalla. Pitäisi varmasti opetella fiinisti riikinruotsia, mutta taidan keskittyä vielä enemmän kielen sujuvuuteen ja sanavarastoon. Mä itse koitin lukea ihmisten kokemuksia nordjobbista ennen tänne lähtöä, mutta huomasin ettei kovin moni ole kirjoittanut blogeihin työkokemuksistaan tai sitten mä en vain löytänyt niitä. Siksi sanonkin, että kysymyksiä saa ja pitää laittaa tulemaan, jos teitä kiinnostaa tietää jotain!

Nordjobbareiden asunto

Mä ajattelin kertoa vähän nordjobbin työhakuprosessista ja asunnon hankkimisesta. Varoituksen sana siis: on luvassa hyvin tylsää tietopitoista tekstiä. Nordjobb toimii pohjoismaissa ja tarjoaa töitä, asumisen ja vapaa-ajan ohjelmaa 18-28 -vuotiaille. Ekana ajattelin kertoa, miten meillä sujui asunnon saaminen ja millasissa nurkissa mä asustelen tämän kesän!

ASUNTO
Nordjobb lisäsi facebook-ryhmäämme listan vapaista asunnoista, jossa muun muassa luki vuokran hinta, asumismuoto ja sen sijainti. Mä en tosin osaa sanoa, hoidetaanko asunnot joka vuosi tällä tavalla. Luulin, että he ehdottaisivat minulle asuntoa - näin kun meille sanottiin aiemmin - mutta meidän täytyikin itse valita kaksi vaihtoehtoa listasta ja odottaa vastausta heiltä.

Mua suoraan sanottuna pelotti tulla asumaan asuntoon, jonka jakaisin noin kymmenen ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa. Kaiken lisäksi jakaisin huoneenkin, joten omaa rauhaa ei löytyisi käytännössä mistään. Keittiön ja yhden kylppärin jakaminen loi mieleeni vain lähinnä taistelutantereen. Mä olin kuitenkin niiin väärässä - olen rakastanut asua täällä!

Kyseessä on suuri, kaksikerroksinen kerrostaloasunto, jota vuokraa keski-ikäinen mies. Hän asuu itsekin tässä asunnossa, joten olemme käytännössä alivuokralaisia. Olin kyllä ajatellut ennen Ruotsiin tuloa, että haluaisin jakaa parin nordjobbarin kanssa asunnon enkä asua tällaisessa kommuunissa yllämainittujen syiden takia. On ollut kuitenkin ihana tutustua moniin ihmisiin täällä - muihinkin kuin nordjobbareihin - ja yhteiselo sujuu loistavasti. Ei ole edes ongelmia keittiön ja wc:n kanssa, hahah. Täällähän on aina joku kenelle puhua, joku joka voi lähteä extempore kaupungille sun kanssa tai joku, jolta voit lainata vaikka hiuslakkaa hädän hetkellä.

Kaiken lisäksi huoneen vuokraaminen on todella halpaa. En tiedä, olisinko onnellisempi omassa rauhassani asunnossa, joka veloittaisi minulta neljä kertaa enemmän. Tuskin olisin. Sunnuntaisin yhdessä syönti on kiva perinne täällä ja tänä iltana tehdäänkin suomalaista ruokaa viidelletoista hengelle! En tiedä, hakeutuuko tällaisiin töihin ulkomaille todella kivat ihmiset vai tuleeko sitä vain toimeen kaikkien kanssa, mutta kaikki on todella mukavia täällä! Vanha koulukaveri muutti myös tänne tänä iltana, joten sitäkin kai tässä vähän juhlitaan. Jeps. Näkyillään vähän myöhemmin!

Thoughts on Nordjobb so far

Viikonloppu tuli niin tarpeeseen. Kun on kauhealla vauhdilla oppinut uutta töissä ja yrittänyt sisäistää ruotsia, niin sitä tulee yllättävän väsyneeksi. Tuntui oikeastaan, että olisi ollut pidemmälläkin lomalla kuin kaksi päivää! Musta on hauskaa, että Nordjobb järjestää myös vapaa-ajan aktiviteetteja eli täällä ei tosissaan jää yksin ellei halua niin. Taitaakin olla niin päin, että olen lähes tulkoon koko ajan ihmisten kanssa ja vain harvoin yksin. Päivällä tulee oltua työympäristössä, iltapäivällä nordjobbareiden tai muiden tuttujen kanssa ja iltaisin sitten kämppisten kanssa. Mutta en valita.

The weekend was more than welcome. When you've been learning a whole lot of new things at work and trying to assimilate Swedish, you become surprisingly tired. It actually felt as if I were on a longer holiday than just two days! I think it's fun that Nordjobb organizes some free time activities so you won't be alone here except if you want to. And it must be so that I'm more with people than without them. During daytime I'm with my colleagues, afternoons with nordjobbars or other friends and evenings with my room mates. But I'm happy with it.
 

Sunnuntaina mentiin Nordjobbin järjestämälle piknikille Drottningholmiin ja pidettiin kanssa pieni tietovisa. Sen jälkeen oli tietysti Drottnigholmin linnakierros, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

On Sunday we went on a picnic to Drottningholm organised by Nordjobb and had a little quiz. After that we had a tour around the Drottningholm palace, of course, but I'll save that one for a bit later.

Minusta on ihanaa tavata uusia ihmisiä eri maista ja kuulla lisää heidän maastaan ja mielipiteistään.
Rakastan Suomessa olevaa perhettä ja ystäviä, mutta nyt on tapahtunut kaivattua vaihtelua. On ihanaa aloittaa alusta, mutta silti olla sidoksissa Suomeen. Kolme kuukautta täällä on niin lyhyt, mutta kuitenkin pitkä aika.

I love meeting new people from all over the world and hearing more about their opinions and country. I love my family and friends in Finland, but I've now got the kind of change I was longing for. It's wonderful to get to start all over but still be near to Finland. Three months is such a short but then again quite a long time.

Breaking the language barrier

Heihei! Nyt on varsinaisista työpäivistä kaksi takana. Tuolla meidän konttorilla mä oon ainut nordjobbari, vaikka todella monet suomalaiset nordjobbarit työskentelee samassa yrityksessä hoitamassa vanhuksia, joten on vähän sellanen vauva tuolla. Oon yllättynyt siitä, kuinka hirveästi vastuuta täytyy ottaa itseään vuosia vanhemmasta, kun itse on saapunut tuonne ilman alan koulutusta. Osa käytännönasioista on jo hyvinkin selviä, mut mua vähän stressaa pyörällä liikkuminen asunnolta toiselle, kun ei vielä tunne aluetta ollenkaan ja osaan olla todella huono suunnistamaan. Sen voi todistaa ranskan kielimatkalaiset, sillä en kunnolla löytänyt koululta rannalle kolmen viikon jälkeenkään...

Hey! Now I have been working two days here. I'm the only nordjobbar - is that even a word? It is now, I guess! - at our office even though lots of us Finnish nordjobbars are working in the same company taking care of elders, so I'm kind of like a baby over there. I'm surprised about the responsibility were taking for our clients, since I haven't gone to any nursing school. Some of the practical things are starting to become familiar, but I'm quite stressed about getting from a client's house to another's by bike, because I don't know the roads, let alone paths in my working area! Oh, and I really suck at navigating anyway. That's something you guys at the language course in France can prove since I couldn't get from my school to the beach even after three weeks...

Mut anyway. Toinen juttu, joka ottaa päähän on tuo kielimuuri. Joo, tiesin että tulisin sen kohtaamaan, mut en ajatellut että se tuntuisi tältä. Tulee niin turhautunut olo, kun ei pysty antamaan niin kohteliasta kuvaa itsestään kuin haluaisi tai keskustelemaan asiakkaiden kanssa rennosti ja luontevasti. Plus se, ettei tiedä esineiden nimiä niin viittoo ja osoittelee koko ajan ja sanoo perään "den här". Onneksi kaksi suomalaista jotka asuu saman katon alla jakavat ilmeisesti samat tuntemukset, niin voidaan yhdessä kirota tätä ruotsin kieltä, hehe.

Anyway. Another thing that bugs me is the language barrier. Yeah, I knew I would face but I had no idea it would feel like this. I feel so frustrated when I can't be as polite as I'd like to be or chat with the clients casually and smoothly. And the fact that you don't know what lots of the objects are called and end up beckoning and pointing at things all the time and adding "den här". Luckily there are two Finns living under the same roof who feel somewhat the same, so we can all curse the Swedish language.

Nää kuvat on otettu kodin lähellä sijaitsevalta lenkkipolulta - tunnetaanhan tämä alue Farsta Strandina, joten on ihan loogista, että rantaa löytyy. Tää alue on täynnä luontoa, vaikka onkin kohtuullisen lähellä keskustaa! Voisinkin kirjoitella tästä alueesta ja kämpästä muutenkin lisää vähän myöhemmin. Tämä on aika erilaista kuin mitä olin kuvitellut, mutta hyvin on viihdytty tähän asti!

These pics are taken near our house on a jogging path - this area is known by the name of Farsta Strand, so it is kind of logical that there is a beach here. This is just full of nature, even though it's fairly close to the centre! I could actually tell you a bit more about this borough and our apartment later on. This is quite different from what I had expected, but so far it's been great!

New challenges await abroad

Tiedättekö sen tunteen, kun on päättänyt tehdä jotain, muttei tiedä juuri ollenkaan, mitä tulee tapahtumaan? Jep, sellanen olo mulle on tullu tässä viime päivinä. Kaikki nuoret tietää, että kesätyönhaku aika on saavuttanut kliimaksinsa ja näinä hetkinä ilmoitellaan mahdollisista työhaastatteluista ja työpaikoista. Tällä kertaa kova työn hakeminen tuotti tulosta - joskin ei ihan niin kuin olin kuvitellut.

Do you know the feeling, when you're rushing towards something new and you hardly know what's going to happen? Yep, that's how I've been feeling the past few days. All young people know that applying for summer jobs has reached its climax and any moment now we get to know about job interviews or prospective jobs. This time hard work payed off - just not really like I had expected. 

Stressaantuneena ylppäreistä, työnhausta ja yliopistopohdinnoista hain töitä miettimättä sen kummemmin, onko haettava paikka edes järkevä. No, sain tehtyä Nordjobbiin profiilini puoliksi valmiiksi näin puoliksi tosissaan ja olin jo unohtanut sen pieneksi hetkeksi. Muutaman viikon päästä tuli kuitenkin viestiä sieltä päin, että olisinko kiinnostunut hoitotyöstä Tukholmassa. Esittelykirjeen, parin sähköpostin ja monien sanojen kääntämisen jälkeen paikka vahvistui ja vietän Tukholmassa nyt sitten kesä-, heinä- ja elokuun. Voi juku!

Stressed about matriculation examination, finding a job and thinking about different universities, I applied for several jobs without really thinking whether the open position was suitable for me. I filled in half the information for my Nordjobb profile carelessly and had already forgotten about it for a while. Then, all of a sudden, they sent me a message asking me whether I was interested in care work in Stockholm. After a presentation letter, a couple of e-mails and lots n lots of translations from Swedish to Finnish, the position was confirmed and I'll be spending June, July and August in Stockholm. Oh gosh! 

Tukholma ei kohteena ole mitenkään kaukainen tai eksoottinen, mutta Ruotsi on kuitenkin uusi maa, jossa puhutaan eri kieltä. Asuminen yksiössä/kimppakämpässä/mitämullelöydetäänkään tulee olemaan erilaista kuin vanhempien luona. Suuressa kaupungissa liikkuminen (Tukholma on suuri Kuopioon verrattuna!) ja ajanviettomahdollisuudet ovat hieman toisenlaisia kuin meillä päin. Uuden kielen käyttäminen mietityttää aika paljon, kun ruotsin opiskelu oli vuoden tauolla ja nyt sitä pitäisi osata käyttää töissä 7,5 tuntia päivässä. Ja sekin vielä, etten tarkalleen edes tiedä, mitä töissä tulen tekemään!

Stockholm isn't very far away nor is it exotic, but Sweden is still another country where they speak a totally different language. Living in a studio/shared apartment/whatevertheyfindme will be different from living at my parents. Getting around in a big city (Stockholm is big compared to Kuopio!) and all the spare time activities are a whole new ballgame over there. I'm also a bit worried about using a new language, since I've had a one-year break from studying Swedish and now I actually have to get along with at work 7.5 hours a day. And I don't even know exactly what I'll be doing at work!

Mulla on kuitenkin kova luotto siihen, että nää asiat selviää. Tutustun varmasti muihin nordjobbareihin, kun meillä on kiva Facebook-ryhmäkin olemassa. Toivon vaan kovasti, että työtä ja vapaa-aikaa olisi sopivasti suhteessa toisiinsa, kun lupauduin tekemään vuorotyötä, jota tehdään myös viikonloppuna. Pitää vaan vielä tää puoltoista kuukautta tehdä tehotreeni ruotsin suhteen, eli käydä nämä kaksi viimeistä kurssia lukiossa mahdollisimman tunnollisesti ja harrastaa ruotsia muutenkin - hyvä syy siis popitella Veronica Maggioo ja katsoa vähän muumeja. Näistä on ihan hyvä aloittaa.

But I've got trust and confidence and know that these things will figure themselves out. I'm sure I'll get to know other "nordjobbers" since we have a nice little Facebook group as well. I just really hope that work and free time will be in perfect balance, because I said I could also do night shifts and weekends. Oh well. The next month and a half I'll just have to brush up my Swedish by attending my two last courses of Swedish in high school as conscientiously as I can and practice Swedish in other ways - that means I have a good reason to put on Veronica Maggio and watch a couple of episodes of the Moomins! I think this is a good start. 

Yks juttu vaan, mistä en tykkää: verotietojen täyttäminen ruotsinkielisille lomakkeille lähenteli helvettiä. Ainakin siihen asti, kunnes tajusin, että niiden täyttämiseen on olemassa ohjeet Nordjobbin Facebook-ryhmässä... Hyvä minä! *facepalm* Ja hyvä te, jotka jaksoitte lukea tällaisen kilometrin mittaisen ajatusvirran kokonaan. Jos tiedätte jotain hyviä ruotsinkielisiä kirjoja, sarjoja tai leffoja niin vinkkailkaa:-) Näihin tunnelmiin toivotan hyvää viikonloppua kaikille ♥

There's just one thing, which I don't like: filling out taxing information in Swedish. It was quite close to hell, you know. At least before the time I figured out, that there's actually instructions to help us fill in the forms on Facebook... Way to go, Rosa! And way to go everyone who managed to read the whole of this super long post of thoughts buzzing in my head. If you know any good books, series or movies in Swedish , let me know! Now I'm just gonna wish you all a very happy weekend ♥