Cultural differences vol. 2

Noniin, supersuositulle kulttuurieropostaukselle tulee nyt jatkoa! Mulla on ilo ilmoittaa, että nämäkin seuraavat asiat ovat vain juttuja, joita olen pannut merkille ja olo tuntuu jo kohtuullisen kotoisalta täällä.

So here we have a second part for the super hot cultural differences between Spain and Finland! I'm happy to announce that these are just things I've been taking note of and feel quite like home over here.

Eräänä päivänä perheen äiti kysyi minulta varovasti, haluaisinko tietää kuinka he petaavat sängyn Espanjassa. Olin hieman hämmentynyt, mutta vastasin, että totta kai haluan. Kuinka monet asiat voidaankin tehdä niin eri tavoin! Kuulemma sängyt pedataan näin koko Espanjassa - tiedä siitä sitten.

One day my host mum asked me whether I wanted to know how they make their beds in Spain. A bit confused, I answered "Of course I do" I didn't even know you could do it in such a way! According to her, everyone in Spain does their beds like this, hmm...

Liikennevaloja käytetään vain ohjeistavana neuvona ja tien yli juostaan ihan miten sattuu.

The traffic lights are merely used as guidelines because people run over to the other side when they want to.

Sobremesa. Tiedättekö, se jutustelu ruuan jälkeen pöydän ääressä, vaikka kaikki ovat jo syöneet. Illallisilla pakotan itseni väsymyksestä huolimatta juttelemaan paljon espanjaa.

Sobremesa. The little chit-chat after having had dinner, even though everyone has finished eating. During dinner time I force myself to speak Spanish despite my fatigue.

Keksejä, pullaa ja croisantteja mätetään aivan koko ajan. Tässä suhteessa mäkin oon kyllä jo espanjalaistunut, kun päivä ei lähde käyntiin ilman maitolasia ja paria marie keksiä. Aamupalalla kun ei varsinaisesti tankata täällä...

People consume A LOT of biscuits, sponge cakes and croissants. Well, I have to confess that I've become a bit Spanish with my daily cup of milk and biscuits. We don't really tank up in the mornings here...

Voita harvoin levitetään paahtoleivän päällä, mutta sen sijaan kaapeissa komeilee usein nutellaa ja hilloa.

Instead of spreading  butter on your bread, you'll going to have to take nutella or marmalade.

Tarjoilijoilta kuulee mi corazonia, auton kuljettajilta lentelee ilmapusuja ja vastaantulevat miehet huutelevat guapaksi. Onhan se kiva itsetuntoboosti, mutta suurimmaksi osaksi ajasta tulee vain hieman ahdistunut olo.

You get a lot of mi corazons from the waiters, flying kisses from random drivers and men on the street call you guapa. It could be a nice self-confidence booster but I just feel a bit uneasy most of the time.

Koulut. Täällä - kuten monissa muissakin maissa - lapsia ei päästetä koulusta lähtemään yksin eikä kenen tahansa mukaan. Jos opettaja ei tunnista hakijaa, täytyy todistaa pienellä kortilla, että on rekisteröity lapsen hakija. Yhtenä päivänä mua ei meinattu päästää tytön kanssa lähtemään, koska opettajalta puuttui mun nimi listasta.

Schools. Just like in lots of countries, including Spain, the teachers have to recognize you when you pick the kids up. One day I wasn't able to leave with the older child because my name was lacking in the teachers list.

Alkoholia käytetään eri tavalla. En ota kantaa siihen, onko sen käyttö runsaampaa ja vähäisempää Espanjassa, mutta on yhtä normaalia mennä oluille kuin kahville. Ehkä kaiken huippu oli se, kun oltiin kaverini kanssa vakkaripaikassamme ja huomattiin oluen olevan halvin juoma. Ihmiset menevät myös bilettämään, mutta tähän mennessä en silti ole nähnyt yhtäkään ympäripäistä örveltäjää.

Alcohol is used in a different way than in Finland. I'm not going to speak out and say whether they consume more or less here in Spain, but having a beer is just as normal as going out for a coffee. The funniest thing was that beer was actually the cheapest drink in one of our favourite haunts. And people do go partying here but up till now I haven't seen anyone completely wasted.

Joo, nyt viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä käymään Avilassa kanadalaisen naapurin kanssa, rentoutua kavereiden kanssa ja pitää pienimuotoiset läksiäiset ranskalaiselle kaverille. On kamalaa, miten ihmisten täytyy lähteä juuri kun olet päässyt tutustumaan heihin paremmin. Onneksi Ranska on lähellä, joten sinne voi vaikka mennä joku päivä. "joku päivä" Mutta siihen saakka, moikka!