Café tip for Stockholm

Puskaradio hoiti homman kotiin. Saatiin kahvilasuosituseksi kämppikseltä Café 60, joka oli älyttömän hyvä aloitus tälle fika-kultturille. Pari kertaa on tullut käytyä tuolla kakkupaloilla eikä loppua visiiteille näy näillä näkymin! Varmasti muistakin paikoista saa hyviä leivonnaisia, mutta täällä on niin paljon valinnanvaraa niin kakuissa kuin kaikessa muussakin. Tänne täytyy ehdottomasti tulla, jos on Tukholmassa käymässä! Kahvila sijaitsee Sveavägen 60:ssa ja sinne on helppo löytää Sergelin torilta.

We got a recommendation from our room mate to go to Café 60, which was a great start for the whole fika culture. A few times we have been there contemplating whether we should have a slice of chocolate cake or cheesecake and it's been just as lovely every time. I guess they have good pastries all over Stockholm, but Café 60 has so much to choose from regarding the cakes. You really have to visit this place when you're in Stockholm! It's located fairly near Sergel's square on Svevägen 60.

Movies under the open sky

Moikkamoi! Tehtiin viime lauantai-iltana jotain superjännittävää, nimittäin kiivettiin katolle kavuttiin yläkerroksen ikkunasta kerrostalon katolle ja katsottiin siellä elokuva auringon laskiessa. Voiko kuvitellakaan täydellisempää tapaa viettää iltaa? Roudattiin ulos pari patjaa, sohvatyynyjä, peitot ja leffaeväät, kun taas vuokraisäntä viritteli insinöörikämppiksen (no jokes, se on oikeesti insinööri!) kanssa tv:n paikoilleen. Katsokaa nyt: hienosti ollaan saatu telkkari suoraksi vinolle katolle kansion ja puulaudan avulla:-D Elokuvana meillä toimi Stieg Larssonin milleniumsarjan ensimmäinen osa Miehet jotka vihaavat naisia. Ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta, kun katsoi tuon leffan - mikä oli ihan hyvä, kun väsymys alkoi painaa päälle loppua kohden - joten pystyi vain nauttimaan leffasta ja opettelemaan samalla vähän ruotsia.

Heya! Last Saturday we did something unbelievably cool: we climbed on the roof jumped out of the upstairs window on to the roof and watched a film while the sun was setting. Can you imagine a more perfect night? We fixed up mattresses, cushions blankets and movie snacks whilst our landlord and room mate who happens to be an engineer set up the television on to the roof. Just look at it: we have a telly facing straight forward to us with the help of a wooden board and folder:-D The movie we watched was the first part of Stieg Larsson's trilogy, The girl with the Dragon Tattoo. It surely wasn't the first time I saw it - which was only good since I kept dozing off towards the end - so we could just enjoy the movie and learn a bit of Swedish at the same time.

A glance into last week

Käytiin Stockholm Street Festivaleilla pikaisesti tsekkaamassa, mikä meininki siellä on. Australialainen koomikko/taikuri/whateva piti viihdyttävää showta pystyssä ja otti yleisön mukaan siihen samalla. Tyyliin kun joku randomtyyppi käveli lavan ohi, hän meni kysymään kenen kanssa tämä puhuu puhelimessa ja alkoi itse puhumaan siihen:-D Musta on hullua, miten joku pystyy olemaan niin sanavalmis ja keksimään naurattamisen aihetta noin vain tarkkailemalla ympäristöä!

We wanted to see what the Stockholm Street Festival had to offer us. An Australian comedian/magician/whatever entertained the audience by making them part of the show! Like, there was a guy who was talking on the phone and passing by the stage when the artist suddenly decided to ask who he was talking to and took his phone and started talking on the phone himself :-D I think it's crazy how someone can be so quick-witted and come up with funny things just by observing the surroundings! It was funnier than it sounds, honestly. 


Nää suklaaunelmat oli tarjouksessa lähikaupassa vain 19 kruunua! Enhän mä niitä sinne voinut jättää. Siitä on ihan liian kauan, kun oon saanut syödä noita. Ärsyttää muuten pirusti, että tuo Hemköp on remontissa. Jostain syystä oon kääntynyt sen kaupan puoleen ja nyt kaikki tuotteet on siellä ihan sikin sokin miten sattuu:D

This chocolate dream was on sale for only 19 crowns in our convenience store! You couldn't just leave them in the shop because it's been way too long since I last ate these dreamy chocolates. By the way, I've been really frustrated with Hemköp being under renovation. For some particular reason, I've been using that shop and now that all the products are at sixes and sevens it's not funny at all:D 

Vietettiin taas yhteinen sunnuntai-illallinen aurikoisissa merkeissä. Grillattiin porsasta, kanaa, maissia ja kesäkurpitsaa ja nautittiin siinä sivussa perunasalaattia ja normisalaattia. Jälkkärinä odotti jätskin pala ja hillitön määrä pipari-suklaakeksejä. Kiitos vaan, vuokraisäntä! Olihan meitä melkein kaikki kämppikset, muutama ystävä ja muutamat mormonit yhdessä syömässä ja ruokapöydässä kuului sekaisin suomea, ruotsia ja englantia.

We had our Sunday's common meal (how religious, hehe) with lots of sunshine. We grilled pork, chicken, corn, zucchini and enjoyed a bit of salad and potato salad. For dessert, we had some ice-cream and a load of biscuits. Thank you, landlord! There was actually a huge bunch of us sitting at the table: us room mates, a few friends and some Mormons. About 20 people altogether and Swedish, Finnish and English all being mixed up.

Nauratti tää meidän kämppisten vaatevalinta. Miten niin jotkut tykkää mustasta, valkoisesta ja vaaleanpunaisesta? Täällä nousee pari kättä! Ainiin, Södermalmilla haluan kyllä ehdottomasti kierrellä vielä enemmän; se on aivan ihana alue!

Our clothing choise put a smile on my face. How come we're into black, white and baby pink? Oh and I really want to explore Södermalm even more; it's such a lovely area!


Huomasin just, että puolet näistä kuvista on jotain ruokakuvia. Way to go, Rosa... Kyllä mä täällä syön muutakin kuin herkkuja. Ei hätää, perhe! Jätskit nautittiin Gamla Stanin yhdessä pikkupaikassa, josta taidan kertoa enemmän tulevassa kahvilapostauksessa.

I just realised that half of these photos have something to do with eating. Way to go, Rosa... I do eat other stuff besides the junk food so no worries, family! These ice-creams were bought in a small place in Gamla Stan. I'll be telling a bit more about it later in a café post.


Helteet jäivät haaveeksi ja tilalle tuli sadetta ja harmaata ilmaa. Käytiin vapaapäivänä kämppikseni Eevan kanssa Vasamuseossa, kun vettä tuli taivaalta litratolkulla. Jonoa oli kiitettävästi, mutta se meni onneksi kohtuullisen nopeasti ohi. En tajunnut, että siellä olisi niin täyttä! Muut museot ovat olleet maanantaisin melko tyhjiä. Tästä tulossa myös vähän lisää kuvia myöhemmin!

Summer's gone and it's back to rain and grey business again. We used our day off work in the Vasa museum with my roomie Eeva because it was raining cats and dogs and we really didn't want to stay home. There was a massive queue but luckily it was gone in no time. I couldn't imagine that I would be so full of people on a Monday morning! Other museums have been quite quiet on Mondays. Anyway, I'll do a separate post about this museum in a while.

Työskentely nordjobbarina

Ajattelin vähän kertoa, että mitä mystisiä hommia mä täällä teen, kun kaverit ja perhekään eivät ole olleet ihan varmoja. Totta puhuakseni en tiennyt itsekään ollenkaan, mitä tulisin tekemään ennen kuin näin paikan päällä. Aika ennakkoluulottomasti lähdettiin siis tähän työhön! Mä en halua enkä saakaan liian yksityiskohtaisesti selittää mun työstä, mutta haluan vähän raottaa ovea siitä mitä oikein teen täällä.

Liikun siis pyörällä parissa Tukholman lähiössä ja teen kotikäyntejä vanhusten luo. Aamuisin autan aamupalassa, vaatteiden pukemisessa, tukisukkien laitossa ja joskus suihkussa käynnissäkin. Annan myös lääkkeet ja silmätipat sekä tyhjennän katetripussit. Sängyn petaaminen, roskien vienti ja tiskaaminen kuuluvat myös päivittäisiin tehtäviin. Iltapäivällä kokkaan, haen ruokalaatikoita tai lämmitän ruokaa, vaihdan vaippoja, käyn ruokaostoksilla ja apteekissa. Toisinaan myös pesen pyykkiä ja siivoan talon. Pääsee siis hyödyntämään oppimaan kaikenlaista pientä tietoa! Kotipalvelussa me ollaan kokkeja, lähihoitajia ja siivoajia samaan aikaan, ja minusta on oikeasti kivaa, että työtehtävät vaihtuvat päivittäin.

Tärkeimpiä työvälineitä pyörän lisäksi ovat avainnippu ja työpuhelin. Me kirjataan ylös kaikki käynnit yhteen sovellukseen ja pidetään kirjaa asiakkaiden voinnista. Pyöräilystä muuten sen verran, että se on varmasti parhaimpia juttuja tässä työssä sään suosiessa! Siinä saa pientä rentoutumisaikaa ja ehtii ajattelemaan ihan muita juttuja asiakkaiden välissä.

Uudet kielet tuottavat ongelmia, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Halusin jakaa loppukevennykseksi yhden esimerkin, josta en pääse yli :-D

"Du har skinka skivor i ditt kylskåp"

-Vad sa du?

"SKInka SKIvor"

-Kyrka?!

...

Ilmeisesti pökkelö suomenruotsi oli liian vaikeaselkoista. Voitte kuvitella kun vetelen töissä shinkka shiivor i shylskooppet ja mummot on ihan pihalla. Pitäisi varmasti opetella fiinisti riikinruotsia, mutta taidan keskittyä vielä enemmän kielen sujuvuuteen ja sanavarastoon. Mä itse koitin lukea ihmisten kokemuksia nordjobbista ennen tänne lähtöä, mutta huomasin ettei kovin moni ole kirjoittanut blogeihin työkokemuksistaan tai sitten mä en vain löytänyt niitä. Siksi sanonkin, että kysymyksiä saa ja pitää laittaa tulemaan, jos teitä kiinnostaa tietää jotain!

Museums and fika

Me ollaan viime viikolla kamujen kanssa sivitetty itseämme museoissa ja puistoteatterissa, Tuo puisto oli aivan täynnä ihmisiä, minkä takia ei saatu paikkoja mistään muualta kuin lavan väärältä puolelta, jossa kirkkaat valot soikaisivat meitä ja kaiuttimet osoittivat väärään suuntaan. Pitää yrittää olla ajoissa paikalla ensi kerralla, jos mielii sinne uudelleen. Tuntui, ettei kenelläkään ollut kiire minnekään: ihmisten tulivat vilttien ja eväiden kanssa katsomaan esitystä ja yleisöstä löytyi niin lapsiperheitä, rakastuneita pariskuntia kuin koirakin.

During the last week, my roomies and I have educated ourselves in museums and an outdoor theatre. The park was completely crowded which was why we had to sit on the wrong side of the stage, where they had glaring lights and speaker heading to the wrong direction. We'll have to try and be earlier there next time. It felt as if no one was in a rush: people came to see the show with blankets and lunches and the audience consisted of families, couples in love and even dogs.   

Museoista tuli käytyä Historiskassa ja Nobel-museossa. Kumpikaan ei varsinaisesti innostanut minua, mutta piti niissä päästä kuitenkin käymään! Historiamuseossa oli sellainen arkeologinen nurkkaus, jossa olisi voinut heittäytyä lapseksi ja viettää hetken hiekkalaatikolla kaivaen esineitä. Yksi juttu jonka kuitenkin opin museoreissulla oli Ruotsin aika 1800-luvun lopulla: täällä oli paikkakunnittain eri kellonajat auringonnousun mukaan. Göteborgin ja Haaparannan välillä oli noin 40 minuutin ero!

Out of the museums, I visited The History Museum and The Nobel Museum. None of them were exactly places to which I was looking forward but you just had to see them anyway! In the History museum they had an archaeological corner where you could have pretended to be a kid again and dig some treasures in the sandpits. But one thing that stuck to my mind in the museum was Sweden's time difference in the late 17th century. They had different times for different cities depending on when the sun would rise!

On myös tullut käytyä ulkona ihan liikaa. Nordjobbareiden kesken ollaan päästy hyvin sisälle fikakulttuuriin, eikä takaisin paluuta taida olla:-D Yritettiin myös eräänä keskiviikkona mennä kämppikseni ja ruotsalaisen ystäväni kanssa viihteelle, mutta todettiin että melkein kaikki paikat ovat kiinni keskiviikkoisin tai eivät ota 18-vuotiaita sisään. Mutkien kautta päädyttin istumaan yhteen viihtyisään baariin ja erääseen tanssipaikkaan, joka herätti hilpeyttä. Diskopallo, pienet tilat täynnä niin nuoria kuin keski-ikäisiä ja nostalgiset kappaleet tekivät paikasta... jännän.

I've also been out far too much. The "fika" culture has swept us nordjobbars away and I think there's no turning back:-D We wanted to go to a nightclub on Wednesday but we just realised that not many places are open on Wednesdays or take in 18-year-olds. We ended up in a cozy bar and after that in a dancing place, which was just hilarious. A disco ball, small premises full of both young and middle-aged people as well as nostalgic songs made the place quite... interesting.

Olen virallisesti siirtynyt laiskaan elämään: aloitin netflixin ilmaisen kuukauden eräänä päivänä. On ollut kivaa vaihtelua katsoa sarjoja, kun mulla ei ole ollut tapana katsoa telkkaria kovinkaan paljoa. Taisin pitää tänään ensimmäisen kotipäivän yli kuukauteen; tarkoittaen sitä, että en astunut ulos asunnosta saati meikannut. Tuntuu hyvältä rentoutua, kun tuntuu että aina pitäisi olla menossa tekemään jotain hauskaa!

I''ve officially started my lazy life: I started netflix's trial month one day. It's been nice to watch series since I usually don't watch television all that much. I think I had my first day home for over a month: I didn't leave anywhere nor did I put on makeup. It feels good to wind down a bit, for it feels as if you always have to do something fun over here!

Nordjobbareiden asunto

Mä ajattelin kertoa vähän nordjobbin työhakuprosessista ja asunnon hankkimisesta. Varoituksen sana siis: on luvassa hyvin tylsää tietopitoista tekstiä. Nordjobb toimii pohjoismaissa ja tarjoaa töitä, asumisen ja vapaa-ajan ohjelmaa 18-28 -vuotiaille. Ekana ajattelin kertoa, miten meillä sujui asunnon saaminen ja millasissa nurkissa mä asustelen tämän kesän!

ASUNTO
Nordjobb lisäsi facebook-ryhmäämme listan vapaista asunnoista, jossa muun muassa luki vuokran hinta, asumismuoto ja sen sijainti. Mä en tosin osaa sanoa, hoidetaanko asunnot joka vuosi tällä tavalla. Luulin, että he ehdottaisivat minulle asuntoa - näin kun meille sanottiin aiemmin - mutta meidän täytyikin itse valita kaksi vaihtoehtoa listasta ja odottaa vastausta heiltä.

Mua suoraan sanottuna pelotti tulla asumaan asuntoon, jonka jakaisin noin kymmenen ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa. Kaiken lisäksi jakaisin huoneenkin, joten omaa rauhaa ei löytyisi käytännössä mistään. Keittiön ja yhden kylppärin jakaminen loi mieleeni vain lähinnä taistelutantereen. Mä olin kuitenkin niiin väärässä - olen rakastanut asua täällä!

Kyseessä on suuri, kaksikerroksinen kerrostaloasunto, jota vuokraa keski-ikäinen mies. Hän asuu itsekin tässä asunnossa, joten olemme käytännössä alivuokralaisia. Olin kyllä ajatellut ennen Ruotsiin tuloa, että haluaisin jakaa parin nordjobbarin kanssa asunnon enkä asua tällaisessa kommuunissa yllämainittujen syiden takia. On ollut kuitenkin ihana tutustua moniin ihmisiin täällä - muihinkin kuin nordjobbareihin - ja yhteiselo sujuu loistavasti. Ei ole edes ongelmia keittiön ja wc:n kanssa, hahah. Täällähän on aina joku kenelle puhua, joku joka voi lähteä extempore kaupungille sun kanssa tai joku, jolta voit lainata vaikka hiuslakkaa hädän hetkellä.

Kaiken lisäksi huoneen vuokraaminen on todella halpaa. En tiedä, olisinko onnellisempi omassa rauhassani asunnossa, joka veloittaisi minulta neljä kertaa enemmän. Tuskin olisin. Sunnuntaisin yhdessä syönti on kiva perinne täällä ja tänä iltana tehdäänkin suomalaista ruokaa viidelletoista hengelle! En tiedä, hakeutuuko tällaisiin töihin ulkomaille todella kivat ihmiset vai tuleeko sitä vain toimeen kaikkien kanssa, mutta kaikki on todella mukavia täällä! Vanha koulukaveri muutti myös tänne tänä iltana, joten sitäkin kai tässä vähän juhlitaan. Jeps. Näkyillään vähän myöhemmin!