¡Don't Tell Me I Speak Good Spanish!

¡Hablas muy bien español! Kommentti, jotka ensimmäisten Espanja-kuukausien aikana tuntui piristävältä ja vilpittömältä kohteliaisuudelta on muuttunut viimeisimmäksi asiaksi, jonka haluan tuntemattomilta kuulla. Lopettakaa minun kielitaidon arvioiminen.

!Hablas muy bien español! A comment which felt pretty cheering and sincere during my first months in Spain has become the last thing I want to hear. Stop evaluating my language skills.

Mistä kukaan tietää, puhunko espanjaa vai englantia paremmin? Tai mistä kukaan tietää, vaikka olisinkin puoliksi tai kokonaan espanjalainen ulkonäköstä huolimatta? Tuskinpa olisin Espanjan ensimmäinen blondi. En tiedä... Ajattelevatko espanjaa puhuvat, että heidän kieltä on vaikea oppia? Vai että todellinen monikielisyys on lähestulkoon mahdotonta, koska he itse hädin tuskin puhuvat englantia?

Maybe I speak Spanish better than English? Or maybe I could be half-Spanish or only Spanish despite my appearances? I doubt I'd be the first blonde Spaniard. I don't know... Do Spanish people think that their language is hard to learn? Or that multilingualism is virtually impossible, because they themselves don't speak much English?

Nyt on tehtävä ero kahdenlaisien kommenttien välille: on niitä, jotka hetken jutustelun jälkeen toteavat - kai ihan oikeutetusti - että: "Vitsi, onpa kiva kuulla jonkun puhuvan noin hyvää espanjaa, vaikka oot opiskellut sitä vain viisi vuotta. Mä oon opiskellut englantia monta vuotta, enkä osaa." tai WhatsAppissa keskustelun jälkeen: "En edes tajunnut, ettet ole espanjalainen. Olisit ihan hyvin voinut olla Castillasta kotoisin. Sun kielioppi on ihan virheetöntä!" Sitten on niitä, ketkä tietoisesti tai vähemmän tietoisesti tekevät päätelmänsä minusta ja aloittavat juttelemaan englanniksi. Parasta on se, että perus "hola, qué tal, muy bien" sananvaihdon jälkeen todetaan suu pyöreenä, että puhutpas sä hyvin. Ihan kuin se olisi joku super poder, joka on vaikea saavuttaa. Enhän mä sanonut kuin ne sanat, jotka opitaan jo ekalla espanjan tunnilla! Tai vielä parempi: kun messuilla haluat ostaa eräät kengät ja kysyt ilman sen kummempaa ongelmaa espanjaksi, että löytyisikö pienempää kokoa ja sulle vastataan ekaks: "We can speak in English if you want to." Mutta kun en halua.

Now I have to draw a line between two types of comments: the ones who point out after chatting for a while - and justifiably, I guess - that "Wow, I love hearing someone speak Spanish that well, even though you've only studied it for five years. I've studied English for many years and I still can't speak." or after a little WhatsApp chat: "I didn't even notice you weren't Spanish. You could've easily been from Castilla. Your grammar is impeccable!" Then we have them guys who consciously or less consciously reason that I don't speak Spanish and start talking to me in English. The best part is that after the basic "hola, qué tal, muy bien" they gape at me and marvel at what I've said. As if it were something extraordinary or impossible to achieve. I only said something we learnt in our first Spanish class! Or even better: I wanted to buy a pair of shoes at a fair and I asked the salesperson without a problem if they had smaller sizes and his first reaction was "We can speak in English if you want to." Well I don't want to.

Ehkä ylireagoin hieman, mutta nuo kohteliaisuudet eivät ole ahkeran opiskeluni seurauksia vaan jatkuva todiste siitä, että minua arvioidaan ennen kuin ehdin avaamaan suuni. Tulen aina olemaan se ulkopuolinen, jota kohdellaan eri tavalla. Tällaiset tilanteet muistuttavat minua siitä, etten kuulu tähän maahan, jossa minulla itselläni on kotoisa olo. Ja se jos mikä tuntuu surulliselta.

I may be overreacting but these compliments aren't the consequence of me having studied hard, but just a constant reminder that I'll always be judged before I even get the chance to open my mouth. I'll always be the outsider who'll be treated differently. These situations remind me that I don't belong to this country where I feel like home. And if that doesn't make you sad then I don't know what does.

Vielä loppukevennykseksi voin sanoa, että Ruotsissa on päässyt taas kokemaan täysin vastakkaisen tilanteen. Jengi odottaa, että edessä seisoo riikinruotsia puhuva ruotsalainen tyttö, kun todellisuudessa suusta tulee jotain suomenruotsin ja Tukholman ruotsin mongerrusta oikein hitaalla tempolla. Hahah.

And to cheer things up a bit, I can tell you guys I experienced the exact opposite in Sweden. Guys just looks at me and think that they'll be speaking to a Swedish girl who speaks perfect Swedish, when in reality my mouth starts generating some gibberish in Finland Swedish and Stockholm's Swedish at an extremely slow pace. Haha.

A Day Trip to the Fascinating UNESCO City of Cuenca

Hei jou! Mitäs kaikille kuuluu? Täällä on ollut parikin pidennettyä viikonloppua nyt lähiaikoina (espanjaksi siis puente - kirjaimellisesti silta) ja niiden kunniaksi ajattelin tehdä päiväreissun Cuencaan, josta olen kuullut vain paljon hyvää. Sen historiallinen keskusta on tosiaan Unescon maailmanperintökohde enkä yhtään ihmettele miksi. Koko Cuencan keskusta oli kuin jättimäinen linna ilman kattoa, jonka useat holvikaarimaiset käytävät johtivat kauniisiin luontomaisemiin.

Heya people! How's everyone? Spain has had a few long weekends lately (which, by the way, is puente in Spanish - a bridge!) and because of that I decided to go on a little excursion to Cuenca, of which I had heard only positive things. Its historical centre is a UNESCO world heritage site and frankly, I'm not surprised. The whole of Cuenca's centre was like a gigantic castles without a roof, whose archlike corridors lead to graceful scenery.

Ensimmäisenä oli tosiaan suunnistaminen riippuvien talojen luokse, Casas Colgadas, jonne pääsee loistavasti nousemalla ensin ylämäkeä autotien vierestä ja sitten ylittämällä sillan. Toi silta oli kyllä aikamoinen kokemus, sillä jokainen askel heilutti lankkuja puolelta toiselle. Voitte siis kuvitella ihmisten reaktion, kun joku lenkkeilijä paineli menemään kunnon rytinällä. Lapsi kysyi isältään, että miksi tuo setä saa juosta ja minä en saa. No, annapa siinä joku järkevä vastaus lapsoselle...

So my first thing was to find my way to the hanging houses, Casas Colgadas, which can be easily reached by following the uphill road and then crossing the bridge. Mind you - that bridge was quite an experience, each and every step waving it about from one side to the other. Having said that, you can probably picture the people's reaction when a jogger came pounding, leaving behind an enormous clatter. A kid asked his father why he wasn't allowed to run on the bridge but that man just did. Try and think of an answer for that poor little thing!

Casas colgadas

Spot the odd one out... a great contrast between old buildings and a modern museum!

Riippuvien talojen jälkeen oli aika mennä tutkimaan Cuencan historiallista keskustaa, joka odotti edessä päin. Sieltä löytyikin suuri, kaunis katderaali; paljon pieniä tasanteita, joista näki kaupungin ulkopuolelle sekä linnan raunioita.

So after discovering the hanging houses, it was time to enter the historical centre, which was waiting for me ahead. That's where a gorgeous cathedral, lots of small lookouts from which you could see beyond the city and the ruins of an ancient castle.

The ruins of the castle which has been partly restored.

Nälkä oli jo suurenmoinen, joten menin ensimmäiseen aukiolevaan ruokapaikkaan Plaza Mayorin lähelle. Tarjoilija tulikin niin nopeasti, etten ehtinyt miettimään sen kummemmin, mitä haluaisin edes syödä, joten kun näin sanat "bacalao" ja "plato típico", päätös oli tehty. Enkä muuten katunut ollenkaan - tuo perunamuusinnäköinen Bacalao al ajoarriero, eli turska-peruna-valkosipulimuusi, oli törkeän hyvää!

The hunger was real, so I went to the first restaurant I saw that was open close to Plaza Mayor. The waiter came so quickly that I didn't have the time to ponder which dish I should have, so the words "bacalao" and "plato típico" made up my mind for me. And I didn't regret for a minute! That mashed-potato-like dish, Bacalao al ajorriero, cod with mashed potatoes and garlic was to die for!

Harmikseni lippuja ei ollut enää jäljellä iltapäivän tunnelikierroksiin, Tuneles de Alfonso VIII, joten se jäi nyt välistä tällä kertaa. Sen sijaan, käännyin ilman sen kummempaa päämäärää yhdestä holvikaarikäytävästä ja olen iloinen, että tein niin: sieltä pääsi nimittäin laskeutumaan polkua pitkin joen luokse karkuun hälinää.

Unluckily, there were no tickets left for the afternoon tunnel tours at Tuneles de Alfonso VIII, so that's something I had to skip. Instead, I wandered around and ended up on one of those archlike corridors and I'm so happy I did; it opened a path which lead to a serene river, away from the touristy centre.

The ascending path leads to the river by the slanted wall

Itse lähdin matkaan avanzabusilla, jolla kesti aika lailla se pari tuntia Madridin Estación Sur linja-autoasemalta - sopii siis hyvin päiväreissuksi tämä Cuenca. Miltäs tämä teistä näytti? Oliko Cuenca ennestään tuttu?

I set off on my journey with avanzabus which took be about two hours from Madrid Estación Sur coach station, therefore Cuenca is the perfect destination for a day trip. So what do you think of the city? Did you already know about Cuenca?

Why Using Many Languages Is Not The Key to Happiness

Ootteko koskaan miettineet, millaista on käyttää useaa kieltä päivittäin? Tai törmäättekö kenties tähän "ongelmaan" koko ajan? No, sanotaanpa vaan, että mun pään sisällä ainakin on hitonmoinen sotku, enkä mä siitä ole pääsemässä eroon lähitulevaisuudessa todellakaan.

Have you ever wondered what it's like to use several languages on a daily basis? Or do you face the same "problem" regularly? Well, let's just say there's an effing mess inside my head and there's no way I'm getting rid of it anywhere in the near future.

Mä en tiedä, pitäisikö mun pitää itseäni onnekkaana, kun pystyn lukemaan vaativan tekstin espanjaksi ilman, että vaikeat sanat häiritsevät liikaa vai pitäisikö minun huolestua siitä, etten vaivaudu opiskelemaan uutta sanastoa. Oli miten oli, mä oon iloisesti alkanut käyttämään hyväksi todettua sanavarastonlaajentamiskikkaa (huh mikä sana?!) ja otan kärsivällisesti ylös ne uudet sanat ja käännään ne viikon päätteeksi - siinä oppii kaikenlaista hassua sanaa, kuten regleta, jatkojohto tai atontado, poissaoleva. Ei oikein ole muuta tehokasta keinoa oppia kieltä arjessa.

I don't know whether I should consider myself lucky that I can read a demanding text in Spanish without getting too distracted by the new words or if I should get worried about not taking the time and expanding my vocabulary. Be that as it may, I've been happy to get into the habit of jotting down new words very carefully and systematically and then translating them at the end of the week - you learn all sorts of words like regleta, a multi-socket adaptor, or atontado, absentminded. There isn't really any other efficient way to learn a new language in everyday life.

Kun hetkellisesti unohdan sanoja omalla kielellä, tunnen itteni ihan idiootiksi. Saatan olla selittämässä jotain meidän viestinnän kurssista ja siitä, miten me ollaan käyty läpi erilaisia nonverbaalisen viestinnän ominaisuuksia, kuten eleitä. Ja sitten unohdat täysin, kuinka ele sanotaan suomeksi. Gestures, gestos, gestes? Apua, kiitos? Tai kun käännät menua ravintolassa, etkä muista miten chickpea sanotaan suomeksi, koska päässä pyörii vain garbanzo. Mä meen ihan solmuun, kun vanhat tutut sanat eivät ookaan mun käytettävissä niinä hetkinä, kun tarvitsen niitä.

When I momentarily forget words in my native language, I feel like a total loser. I might be explaining something about my communications course and how we've looked into the components of nonverbal communication, such as gestures. And boom, I forget how to say gestures in Finnish. Gestures, gestos, gestes? Any help here? Or when I you're translating a menu and don't remember what chickpea is in Finnish, because all you can think of is garbanzo. I just feel completely baffled when the words that used to be at my disposal have left me down and aren't there any more.

Nyt kun on kokenut vaikka minkälaisia tunteita sanojen ja rakenteiden yhteneväisyyksien kanssa, oon alkanut tuntemaan kyllä aikamoista ylpeyttä mun vaikeaa ja rakastettua kieltä suomea kohtaa. Sen kielioppia ei todellakaan noin vaan opita muutaman vuoden opiskelun jälkeen, vaikka olisit kuinka motivoitunut. Tajusin myös, kun luin kaksikielisyydestä ja kun puhuttiin siitä yhdellä kulttuuriluennolla, että voin helposti kutsua itseäni kaksikieliseksi. Kaksikielisyys kun ei kuitenkaan ole kahden äidinkielen puhumista, eikä se todellakaan tarkoita, että pitäisi molempia osata täydellisesti. Mikä edes on täydellisesti puhuttu kieli? Kaikki me ollaan erehtyväisiä ja ihan varmasti on parantamisen varaa aina.

Having experienced a wide range of emotions concerning linguistic connections, I've started to feel a certain type of proudness towards my complex and beloved language, Finnish. It definitely isn't one of those languages whose grammar you'll master after a couple of years of studying, as much as you're motivated. Also, after reading about bilingualism and discussing it in one of our intercultural lectures (which reminds me... did I mention I tried to translate 'lection' into French, bewildered and staring at my search which yielded 0 results? I wonder why??) I realised I can call myself bilingual. Bilingualism isn't about being a native speaker in two languages, nor does it mean that you should speak two languages perfectly. What even is a perfectly spoken language? I think we're all fallible even regarding our first language; there will always be room for improvement.


Niin tässäpä pari juttua, joita oon pyöritellyt mielessä viimeiset pari viikkoa. On tullut myös mentyä Tío Pío puistoon, eli Siete Tetasiin, pari kertaa. Kattokaa nyt noita valoja ja rakennuksia, joita jatkuu silmänkantamattomiin! Niin upeita!

So these are just a couple of things I've been turning over in my mind for the past two weeks. I've also made my way up to the Tío Pío park - more commonly known as the Siete Tetas - a few times during this time. Can we just appreciate a moment how beautiful the city looks from above the hills!

Nyt mä haluaisin kuulla teidän kielisekamelskoista!

Now I'd like to hear your experiences with language jumbles! 

Week 42 - Spanish Autumn Pics

Mitä kuuluu Madridiin? Täällä on vielä nautittu aurinkoisista päivistä (jos iltapäivällä jaksaa jotain ulkona puuhailla - aamulla on kylmä!) eikä koulustressi vielä paina liikaa. Itse asiassa motivaatiota riittää melko tasaisesti kaikkiini aineiseiin niin paljon, että oikeasti lueskelen niitä kirjasuosituksien opuksia etuajassa pelkän mielenkiinnon vuoksi. Nappasin myös yhden ilmaisen neuropsykologian kirjan käytävällä olleesta "libros libres" -laatikosta ja kaveri sanoikin, että ethän sä edes opiskele psykologiaa. No en niiiin, mutta jos joku päivä kyllästyn kieliin... mulla riittää vielä mielenkiintoa niiden lukion psykantuntien jälkeen!

What's up in Madrid? We've been enjoying nice and sunny days (if I manage to do something in the afternoon, that is - it's freezing in the morning!) and there's not too many things to stress about at school. Actually, my motivation is divided pretty much equally towards all my subjects and I got so much into one of them that I'm actually reading one of them books recommended in the bibliography. In advance and purely out of my own will. I also picked up a neuropsychology book from a "libros libres" box from the corridor and my friend blurted out that "you don't even study psychology!" I knooow, but if I get bored of languages some day... I still lust to know more after my high school psychology lessons!

a Spanish snack at uni / some books I picked up for free / having Mexican with my family

Isä ja äitipuoli kävi täällä vierailulla, kuten myös kävi yksi Tukholman aikainen kämppis siskonsa kanssa. Sitten oli vielä heti Espanja kansallispäivä vai miksikä sitä nyt sanotaankaan... Opettajien kanssa taas sovittiin, että perjantaina ei pidetä tunteja, että saadaan pitkä viikonloppu. Kelpaa! Ehkä siis siksi on tullut käytyä enemmän ulkona syömässä ja pyörimässä retiron puistossa, mutta en valita. Musta on muutenkn kuoriutunut aikamoinen foodie täällä, kun hyviä ruokapaikkoja on niin paljon ja kotona "joutuu" tekemään omat ruokansa. Mä ajattelinkin seuraavaksi vakkari välipalapaikat/baarit/ravintolat erilliseen postaukseen, sillä muuten lähtee ihan käsistä tämä homma :D

My dad and step mum came to visit me, as did my roommate from my Stockholm times with her sister. Then it was the National Day of Spain (or what ever you'd call it in English) so we agreed with the teachers not to come to school on Friday to get a long weekend. Fine by me! That's probably why I've been eating out, going out and walking around in Retiro even more than usually, but I won't complain. I've become some sort of a foodie here, since we have so many good restaurants and because I "have to" prepare my own food at home. I was thinking about revealing some of my favourite places to you guys in a separate post, because otherwise this will get out of hand completely :D

the sky after stepping out of the supermarket / the ever-so-busy Gran Vía / peacocks at Retiro

Meidän kadunkulmaan aukesi uusi chino+bazar, eli kiinakrääsäkaupan ja minimarketin yhdistelmä. Ja voi että mä olin taivaissa, kun näin niiden karkkivalikoiman! Espanjassa asuneet tietää, että tällainen irtokarkkivalikoima on pelkkä unelma täällä. Vähän helpotusta suomi-ikävään, vaikka salmiakkia ei täältä vielä löydy, hahah.

A new chino (a corner shop + poundland type of store run by Asians) opened up on the corner of our street. And gosh was I embarrassingly excited when I saw they pick n mix selection! Those of you who live in Spain know that pick n mix isn't really a thing here so seeing this makes me relieve my home sickness, although they still sell no salty liquorice over here, haha!

Eipä sen enempää tai vähempää Madridiin. Toivottavasti muillakin on syksy mennyt hyvin!

So that's all for Madrid this time! I hope your autumn has been good as well x

A Quaint, Medieval, Irish town: Kilkenny

Dublinin reissun yhteydessä tuli tehtyä päiväretken Glendaloughiin, Wicklown vuoristoon sekä Kilkennyn keskiaikaiseen kylään Wild Rover Toursin kanssa. Bussimatka tuntui kestävän ikuisuuden, kun olo ei tosiaan ollut mitä virkein enää tuossa vaiheessa, kun oltiin vuoristot koluttu jo aamupäivällä. Päätettiinkin mun japanilaisen kaverin kanssa suunnata kylän kävelykierroksen jälkeen suoraan syömään mihin tahansa ruokapaikkaan. Näin me tehtiinkin, ja vaikka ravintola olikin kaunis niin sisältä kuin ulkoakin päin, ruoka ei valitettavasti tehnyt vaikutusta.

While in Dublin, I went on a day trip from to Glendalough, Wicklow's mountains and the medieval village town of  Kilkenny with Wild Rover Tours. The bus journey seemed to last for ever, after having roamed around in the mountains and wildlife the whole morning. That's the reason why we decided to eat in the first place we saw after the walking tour. So we did, and even though the diner was pretty from the outside and inside, the food was a bit of a disappointment.

Back in the days, Irish peasants weren't allowed on the other side of the border

We were unlucky and found out that the church tower was closed

Kävelykierrokseen kuului linnalla käynti, pääkatujen kävely, entisen kaupungin muurin tsekkaaminen sekä viimeisenä tämä yllä oleva kirkko. Mä niiin rakastan tollasia rakennuksia, joissa on värikkäitä kauppoja ja kuppiloita alakerroksissa!

Our walking tour included a visit to a castle, walking down the main streets, seeing the old city wall and visiting the church above. I just looove these kinds of buildings which have colourful shops and pubs on their ground floor!

Just a cute little shopping centre <3

I think this is what typical picturesque villages in Ireland look like - so pretty!

Lisäsin Travelling -osion alapuolelle muun muassa luonto- sekä kyläosion, josta pääsee helposti selaamaan nättejä paikkoja. Toivottavasti jatkossakin pääsee näihin pienempiin paikkoihin seikkailemaan ja ,ennen kaikkea, toivottavasti löytyy teille jotain uusia kivoja paikkoja tuosta valikosta. Madridissa on ollut ihanan lämmintä iltapäivisin; lämpötilat on siinä 25-30 astetta, joten pitää nauttia näistä säistä, kun niitä vielä on. Hasta pronto!

I added a Travelling section as well as nature and quaint town sections, which will show you some of the most beautiful places. Hopefully, I'll slowly be able to visit more and more small places and, above all, hopefully you'll find something inspiring in this section. It's been nice and warm in the afternoons here in Madrid - the temperatures have been between 25 and 30 degrees, so you've just got to enjoy the weather while it lasts. Hasta pronto!

My New Student Room in Madrid 2017

Moikkamoi! Tokan vuoden kurssit on nyt aloitettu ja uuteen kämppään kotiutuminen on hyvässä vauhdissa. Muutin tosiaan pois entisestä asunnosta, koska vaikka se oli ihana - melkein täydellinen! - siinä oli myös tosi kallis vuokra. Opintotukien laskiessa mulle olisi tullut huono omatunto törsätessä niin paljon asumiseen. Tässä vielä linkki siihen viime vuoden huoneeseen, joka sai erittäin lämpimän vastaanoton teiltä.

Heya! Sooo I've started my second-year classes at uni and our new flat has already started feeling like home. Yes, that's right - I moved out of my previous flat even though it was lovely - nearly perfect, shall I say! - but it was a bit dear. Considering that the study grants are dropping down this year, I would've been suffering from guilty conscience for splurging so much money on living. This link will take you back to my last year's room, which got a very warm welcome from you guys.

Joten muutin parin kämppiksen kanssa Pacíficoon. Kerrotaanpas ensin hyvät puolet: maksan vajaan satasen vähemmän kuussa, kämppä on tilava, keskustaan pääsee nopeasti ja jaan asuntoa kahden luokkalaiseni kanssa! On niin ihana asua rennosti ihmisten kanssa, jotka tuntee, niin yhteiselo tulee olemaan helppoa. Ainakin toivottavasti... Parketti on myös kiva plussa - sitä ei aina näe espanjalaisissa taloissa.

Therefore, I moved in to a flat in Pacífico with a couple of flatmates. Let's discover the pros first: I'll be paying approximately 100 euros less each month, the flat is spacious, you can get to the centre quickly and I'll be sharing the flat with two class mates! It's so nice to be living with people you know well so living together will be easy. At least that's what I hope... And the parquet is brilliant - here it's much more rare than in Finland.

Ja huonot puolet... koulumatka pitenee entisestään yhden lähijunapysäkin verran, vaikka halusin lyhentää sitä. Ja ehkä sekin, että tuo alue ei ole niin erikoinen ja kiva kuin se viime vuoden, vaikka täältä löytyy kyllä kaikki tarvittava kuten ruokakaupat, apteekit, baareja, kirppari, Tiger sekä elintärkeitä "chinoja". Ja niin... Pacíficossa on varmasti myös rauhallisempaa, eikä roska-auto tule puoli yhdeltä yöllä kolistelemaan tai juhlijat tule huutelemaan kadulle kello kolmelta yöllä. :D

And the cons... my commuting will get longer by one commuter train station more even though I wanted to make it shorter. And also the fact that this neighbourhood isn't as cool as last year's, even though we have everything we need here: supermarkets, pharmacies, bars, a second-hand shop, Tiger and most importantly, "chinos". Also Pacífico is probably a lot calmer than where I used to live, where the rubbish truck came at half past midnight and the party animals would shout on the street at three am in the morning. :D

Ja yllä vielä havainnollistava kartta niille, joille Madrid ei ole niin tuttu. Eli eipä hirveästi muutosta tule; asun vieläkin samalla metrolinjalla, mutta jo keskustan ulkopuolella. Jos kysytte, missä menee keskustan rajat, niin sitä on vähän hankala sanoa... Itse miellän, että Argüelles - kaikki joen sisäpuolella oleva - Atocha - Retiro - Salamanca - Trafalgar luovat sellaiset suurinpiirteiset rajat. Siihen sisältyy siis paljon muutakin kuin Puerta de Sol, Gran Vía ja Malasaña, heheh.

I'm adding a demonstrative map for you lot who aren't familiar with Madrid. Not much has changed; I even still live on the same metro line, but just outside the centre. If you ask me, where the centre is, I wouldn't be able to give you a straight answer. I personally think the centre's limits go through Argüelles - everything inside the river - Atocha - Retiro - Salamanca - Trafalgar. That's a lot more than Puerta de Sol, Gran Vía and Malasaña, hehe.

Tekis mieli uusia noita sänkykamppeita sekä ostaa tummat verhot kehystämään huonetta ja ja... mutta se tietäisi taas tavaramäärän kasaantumista, joten ehkä pärjäilen näillä vanhoilla. Onks muilla ulkomailla asuvilla ollut samaa "ongelmaa"? :D

I'd love to buy new bed sheets and stuff, as well as new dark curtains to complement my room and more... but that would mean more stuff accumulating so I guess the old things will do. Has anyone else living abroad had the same "problem"? :D

Throwback to a Christmas Trip in Dublin

Dublin, joulu 2016. Näin vuosi jälkeenpäin on hyvä aika alkaa kertomaan kyseistä reissusta, hahah! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks vaan? Ensivaikutelma koko kaupungista oli, että se on paljon pienempi ja hiljaisempi kuin ajattelin. Näistä ensivaikutelmista vain yksi paljastui todeksi: Dublin on tosiaan suunnilleen Helsingin kokoinen, mutta vilkkaampi. Ihmisiä ei vain joulun aikaan loogisesti ole liikenteessä paljon.

Dublin, Christmas 2016. I think it's a good moment to publish this post after a year from my trip, haha! But better late than never, right? My first impression of the city was that it was much smaller and quieter than I had thought... and one of these impressions turned out to be true: Dublin was indeed pretty small, about the size of Helsinki but somewhat livelier. It only made sense that there were no people around at Christmas.

Tässäpä pari kaveria hostellista ja muutama hullu irlantilainen, joihin törmättiin irlantilaisessa pubissa. .Kaiken kaikkiaan, mitä olisikaan Irlannin reissu ilman pubissa käyntiä? Me ei käyty tuossa uniikissa Temple Barissa, mutta nautittiin ilmapiiristä, mentiin johonkin lähipubiin ja maksettiin silti ihan liikaa meidän tuopeista. Tutustuin hostellissa yhteen hollantilaiseen tyttöön sekä australialaiseen maailmanmatkaaja-reppureissaajajätkään, jonka kanssa syntyi mielenkiintoisia keskusteluja, sekä yhteen japanilaiseen jätkään, joka tuli mukaan yhdelle vuoristoreissulle.

Here we have some friends from the hostel & a few crazy local Irish people in an Irish pub. What would a trip to Ireland be without doing a little pub tour? We didn't enter the one and only Temple Bar; instead, we enjoyed the atmosphere in another bar nearby and payed way too much for our pints. Anyhow, I made some new friends at the hostel with a Dutch girl and an Australian backpacker-worldtraveller, with whom we had some pretty interesting conversations, as well as a Japanese guy who joined me on a trip to the mountains.

Tapaninpäivän pientä kävelyä St. Stephensin puistoon katselemaan hulluja puluja, joutsenia ja rauhallista tunnelmaa. Paluumatkalla tuli tsekattua myös Oscar Wilden muistomerkki ja ilmeisesti myös entinen koti.

A bit of walking around in St. Stephen's park, where I had a nice little encounter with crazy pigeons and beautiful swans. On my way to the hostel, I also checked out Oscar Wilde's memorial and a building that supposedly used to be his home.

Tapaninpäivänä ihan kaikki oli kiinni paitsi vaatekaupat, joissa oli jättimäiset alennusmyynnit. Löysinkin yhden pipon lämmittämään mun päätä sekä eränä heräteostoksen, nimittäin ihanan farkkupaidan. Mistäs muualtakaan kuin River Islandista, yhdestä mun lempparikaupasta.

On Boxing Day, everything was still closed except for the clothing stores which started their MASSIVE sales. I did find a nice woolly hat to keep me warm and a cheeky impulse buy... a new denim shirt. From River Island, of course. One of my favourite shops!

Viimeisenä päivänä tuli vielä käytyä interaktiivisessa EPIC-museossa tutustumassa Irlannin maastamuuttohistoriaan ja kulttuuriin. Suosittelen kyllä lämpimästi kyseistä paikkaa - siellä pääsee tekemään ja kokemaan kaikenlaisia tarinoita ja lippu on voimassa koko päivän, eli keskellä kierrosta voi pitää kahvitauon (niinku mä esimerkiks tein!) Onks joku teistä käynyt Dublinissa? Ois kiva kuulla niitä kokemuksia!

On my last day in Dublin, I got to know a bit of Irish history and culture in the interactive EPIC museum. I warmly recommend it to all of you guys - you get to experience and hear so many stories and the ticket is valid throughout the whole day if you want to grab a coffee in the middle of your tour, for example. That's what I did anyway. Have you been to Dublin? I'd like to hear your experiences!