Quick Hello from the Airport

Muistan, kuinka jo yläasteikäsenä päätin haluavani asumaan toiseen maahan; se tuntui vaan niin luonnollselta. Vaihtovuosiunelmat siirtyivät kuitenkin syrjään ja niiden tilalle tuli innostus töiden tekemisestä ulkomailla sekä - hui - ehkä jopa koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla. Yhtenä suurimpana innoittajana toimi kielitaidon kehittäminen, joten aloin googlettamaan yliopistoja kaikista Euroopan maista, joissa puhutaan englantia, ranskaa ja espanjaa. Turhauduin, koska tietoa oli niin vähän tarjolla, kukaan ei ollut neuvomassa minua ja epäilin omia kielitaitoja. Kaikki tuntui niin kaukaiselta, kun tutkin koko Espanjan yliopistotarjontaa, napsuttelin auki kivankuuloisia tutkintoja Strasbourgissa ja googlettelin vuokratasoa Brysselissä.

Tähän olisi tullut kaunis matkustuskuva, mutta unohtui ottaa Rosa lähdössä -kuva. Tässä kärräilen kahta suurta matkalaukkua, reppua ja käsilaukkua Helsinki-Vantaalla ja odotan, että check-in aukeaa ja pääsisin noista eroon.

Nyt tuntuu, että kaikki menee niin kuin on tarkoituskin. Mä oon niin onnellinen, että lähdin tekemään omaa juttuani. Kohtahan mä oonkin jo Madridissa!

I remember how I used to dream of living abroad as a 14-year-old teen; it felt so natural to me. My exchange year plans got overshadowed by a sudden interest in working abroad and, eek, maybe even get my whole bachelor's degree abroad! One of my biggest source of inspiration was learning more languages, which was why I started googling universities in countries that speak English, French or Spanish and are inside of Europe. I got frustrated, because there was so little information, no one was there to help me and I was a bit unsure of my language skills. Everything felt so faraway, pointless, when I explored all of Spain's universities, clicked open nice programmes in Strasbourg and googled about the rent in Brussels. 

This is where I would've put my travel photo, but we forgot to take a 'Rosa is leaving' pic. Here I am, at Helsinki airport, with a trolley loaded with two big suitcases, a back bag and a hand bag waiting for the check in to open so that I can get rid off this stuff.

Now I feel like everything's going like it's supposed to. I'm immensely happy I decided to go and do my thing. Soon I'll be in Madrid!