Mitä mun espanjalle sujuu? Suora vastaus on, että voisi mennä paremminkin. Varsinkin alussa olin järkyttynyt, kun puhuminen ei lähtenyt sujumaan yhtä nopeasti kuin Ruotsissa. Mä löysin tälle kuitenkin useita (teko)syitä ja jaan teidän kanssa nyt niistä muutaman:
1. Espanjassa verbejä taivutetaan hieman enemmän sekä aikamuotoja ja -luokkia on enemmän. Menneitä muotoja on enemmän, joten minusta tulee puhuessani välillä kunnon filosofi, kun joudun miettimään, onko joku toiminto loppuun saatettu vai ei. Myös subjunktiivin käyttö on vähän häilyvää, vaikka mielestäni tungen sen aina oikeisiin kohtiin.
2. Täällä asiat ilmaistaan omaan korvaan pikkuisen omituisesti, joten alussa soveltaminen oli hankalaa. Tällä tarkoitan sitä, että sanonnat eivät ole yhtä samanlaisia englannin kanssa kuin ruotsin kielessä. Siihen kun yhdistetään kohta numero 1, niin jotain menee taatusti kieliopillisesti väärin. Tässäpä pari esimerkkiä: to be left - vara kvar - quedar | to stand up - står upp - ponerse en pie ja saanko esitellä lempparini? to become - blir - ponerse/hacerse/convertirse en/volverse/llegar a ser/estar quedando Kiitos, espanja, kiitos.
3. Olin opiskellut espanjaa vain kolme vuotta ennen tänne tuloa, kun taas ruotsia kuusi. Kävin myös ennen Ruotsiin lähtöä itsenäisen kurssin sanaston kerryttämiseksi sekä fyysisen puhekurssin kehittääkseni puhetaitoja. Mitä tein espanjan suhteen? Heitin ¡Dime!t ylppäreiden jälkeen niin kauas kuin suinkin mahdollista, koska täytyi keskittyä ruotsiin. Puolen vuoden jälkeen luulin kertaavani espanjaa ennen lähtöäni, mutta pah. Se jäi toiveajatteluksi.
Jotain hyvää mun taidoille on kuitenkin tapahtunut. Juttelen uusien kavereiden kanssa espanjaa enkä turvaudu englantiin, jaan sujuvasti päivän tapahtumia ja reagoin luonnollisesti. Näin ensimmäisen espanjankielisen unen joulupyhinä. Se on oikeasti aika hazardi tunne nähdä unta vieraalla kielellä, kun unessa kielitaidot ovat samalla tasolla kuin valveilla ollessa. Yhtenä päivänä käytin myös erästä ilmaisua lauseessa, koska se kuulosti etäisesti oikealta. Tarkistin kotiin päästyäni, että mitäköhän mä taas sanoin intuiitioni johdattamana ja ihme ja kumma: olin puhunut aivan oikein!
Jos jotain muuta pientä positiivista voisi mainita, että mun lausuminen on parantunut hurjasti ja alan hallita espanjalaisten j-äänteen, josta yksi opettaja huomautti mua pari kuukautta sitten lasten koululla."Sun täytyy oppia sanomaan HHHHHHH!!!"(raivokasta kurlausta) Sanavarasto kasvaa joka päivä, yksi espanjalainen nuortenkirja on luettuna ja kykenen seuraamaan Serranoita ilman minkäänlaisia tekstityksiä.
Mutta mun täydellisen sujuva ruotsi on nyt korvautumassa espanjalla. Eikö ne kielet voisi olla sellainen vakio rivistö, joka pysyisi samanlaisena tapahtui mitä tapahtui?! Espanjaa puhutun illan jälkeen yritin selittää, että olin Tukholmassa töissä koko kesän, mutta kuulostin kuta kuinkin tältä: "Jag... Jag jobbade en Estocolmo- i Stockholm en el ver- i....i somras men ahora...a ver. Jag vill inte glömma bort ...det här språket!" Poika vaan katsoi mua, hymyili myötätuntoisesti ja sanoi täydellisellä tukholmalaisaksentilla: "Det är lungt" EI OLE LUNGT. Hitto soikoon, mä puhuin tätä kieltä koko kesän, eikä se suju enää!
 |
| Katsokaa! Kuka nyt haluaisi tuon metallipönikän kuvaansa? |
Kuulemma suurimmaksi osaksi aikaa sanon asiat ihan oikein, mutta ilmaisen itseäni vähän oudosti - mä luulen, että tässä on vähän kulttuurierojakin taustalla. Otettiin kuvia Segoviassa ja roskis/metallisäiliö oli pilaamassa mun täydellisen idyyllistä kuvaa. Osoitin teatraalisesti roskista, päästin turhautuneen huokauksen ja sanoin "Esta basura...!" En tiedä miksi, mutta aiheutin vähän hilpeyttä kaverissani. Tästä reissusta on muuten tulossa kuvapostaus pian!
Jaan vielä pari nettisivua, jotka antaa mulle toivoo espanjan oppimisen suhteen. Mä eksyn aina näihin googlen kautta, kun katson erilaisten sanontojen käyttöyhteyttä enkä tiedä, miten pärjäisin ilman näitä:
www.spanishdict.com
www.studyspanish.com
forum.wordreference.com
Ootteko te huomanneet jotain outoa opetellessanne kieliä?
Hyvältähän tuo kuulostaa! Ja mua huvitti tuo kurlaava "j"; tää on taas noita manterelaisten kotkotuksia... Kyllä se kanarialaisittain on ihan vaan "h".
ReplyDeleteMusta hauskoin hetki espanjan opinnoissa aikoinaan oli se, kun tajuat, että sun ei tartte päässäsi kääntää suomesta espanjaan ennen puhumista, vaan puhut "suoraan".
Jee! Kyllä tää tästä! Ja vaikka kuinka rakastan Madridia ja madridilaisia niin yleinen ajattelumaailma tuntuu olevan, että täällä puhutaan "normaalia espanjaa" ja kaikki muut aksentit ovat jotain muunnelmia :D Enpähän tiedä...
DeleteTuo on varmasti ihan huippu fiilis. Se muokkaa ajattelua jännästi, kun oppii puhumaan sujuvasti muita kieliä!
Taallakin pain j on ihan vain 'h'. Etta vaikka et tuota "kurlausta" oppisi niin ei se vaarin ole ;)
ReplyDeleteEspanja on tuonut mullekin paanvaivaa. Ymmarran sita niiiin paljon paremmin kuin puhun! Ja mulla on viela se, etta vaikka kuulen sita paivittain niin en puhu sita kovin usein, joten asiat unohtuu helposti. Varsinkin nuo kaikki taivutukset... just tuo etta onko 'toiminto' loppunut vai jatkuvaa yms.
Sen oon myos huomannut, etta mun suomi on rapistunut nyt kun paakielena on englanti. Harmittaa. Mulla siis oli ennen tosi hyva "ote" suomen kieleen ja kirjoitin paljon - se oli mulle helppoa. Nykyaan saan oikeasti ajatuksella lukea omaa tekstia useampaan kertaan, etta miten asiat sanotaan luontevasti... tatakin kommenttia kirjoittaessa jouduin kirjoittamaan asioita uudelleen, kun kuulostaa niin tonkolta tai jotain ihme finglismeja eksyy sekaan :D
Aa, huippua! Ja se muuttuu varmasti ajan myötä paremmaksi. Kunhan tulee ymmärretyksi:D
DeleteJoo ymmärrän mitä meinaat. Se on just sitä aktiivista käyttöö mitä pitäis harrastaa, ettei asiat unohdu. Mä tykkään hirveenä opetella kieliä musiikin, leffojen ja kirjojen kautta, mutta todellisuudessa tehokkaampaa olisi oikeastaan jutella päivittäin.
Voi ei! Toki oma äidinkieli - jos se nyt oletettavasti on suomi sun tapauksessa - säilyy muistissa, mutta se ei pääse kehittymään. Tai just tuo mitä sanoit, että toisista kielistä alkaa siirtymään sanontoja siihen kieleen, jota ennen käytti ilman minkäänlaista epävarmuutta. Tää ei nyt oo sama asia kun oon täällä ollut vaan niin vähän aikaa, mutta jotkut pienet sanat tulee mieleen espanjaksi sekunninmurto-osan aiemmin kuin suomeksi. Se pistää välillä vähän sekasin:D
Hei, mutta siehän osaat! :) Viisas espanjan opettajani sanoi, että silloin, kun näkee unta vieraalla kielellä, niin se on sen merkki, että osaat sitä kieltä! :) Onnittelut sinulle siis kielen haltuun ottamisesta! :) Kuulostaa myös siltä, että olet melko vaativa itseäsi kohtaan. :) Jos lohduttaa, niin parannettavaa on. Siis aina! :) Minä oon ollu espanjan kielen kanssa tekemisissä nyt gröhöm yli 10 vuotta, mutta en vieläkään sanoisi puhuvani sitä täydellisesti, vaan opittavaa on. Aina. :)
ReplyDeleteJoo, hei, toi ois kyl niin mahtavaa, jos nää kielet ei unohtuis niin helposti. Että ne säilyis aina! Mut toisaalta, ne kyl aika äkkiä palautuu takaisin mieleen, vaikka nyt ehkä tuntuu, ettei muista niin hyvin sitä ruotsia, mutta jos palaisit sinne, niin melko nopeesti se tarttuis uudestaan.
Huh, tulipas pitkä kommentti, mutta siulla oli tosi mielenkiintoinen postaus! :) Itsekin oon miettiny kirjoittaa postauksen espanjan kielestä, mutta näkökulmana miten opin sen.
Hih, kiitos! :) Joo ihan totta, että voisi joskus koittaa höllätä eikä olla niin vaativa... Mutta kun opittavaa on hirveästi ja ympäristö on otollinen harjoitteluun niin tuntuu, että kaikki mahdollinen tieto pitää imeä sisään:D Toisaalta, kuten sanoit, parannettavaa on aina. Ei kielen hallitseminen ole maali, jonka voi saavuttaa jonain päivänä. Kiitos kun muistutit siitä :)
Delete...ja siitä päästäänkin tähän. Kielet ruostuu, mutta ilmeisesti ne kuitenkin palautuu kunhan pääsee oikeaan mielentilaan ja ottaa rutiiniksi uudelleen. Heh, pakko varmaan lähtee Tukholmaan uudelleen kesätöihin joku kerta ihan vain sen kielen takia:p Nythän se olisikin jo helpompaa kuin viime kerralla!
Ihana lukea just tällasia pitkiä kommentteja ja vaihdella ajatuksia! Tee ihmeessä jonkinlainen postaus espanjan kielestä - lukisin sen tosi mielelläni!
Tosi mielenkiintoinen postaus, kiva oli lukea läpi! Huhhuh jotenkin tuntuu niin ihmeelliseltä että oot nähnyt unta eri kielellä, en tiennyt että se on ees mahdollista:') Voi tsiisus minua..
ReplyDeleteMä oon opiskellut tasan yhden kurssin espanjaa, se oli valinnainen amiskassa ja olin siitä tosi innoissani sillä haluaisin opiskella sitä ja halusin silloinkin. Se kuitenkin osoittautui ihan katastrofiksi ja syy siihen oli opettaja. Heti ekan tunnin jälkeen hän oletti meidän osaavan kaiken. Ihan ärsyttää kun muisteleekin sitä..
En malta odottaa mainitsemaasi kuvapostausta;)!
Hei kiitos paljon! Se on aika kreisiä, mutta mahdollista :D En mäkään muista sanoneeni kuin pari takeltelevaa lausetta espanjaksi siinä unessa, mutta on se silti jotain.
DeleteEikä! Siis opettaja vaikuttaa kyllä ihan sikana oppimiseen - varsinkin, jos kyseessä on kokonaan uusi oppiaine ja opiskelijat pitäisi saada kiinnostuneeksi siitä. Mä oon tosi ilonen siitä, et meidän lukiossa oli ylipäänsä mahdollisuus käydä kaikki yhdeksän kurssia ja vieläpä huipun opettajan kanssa.
Mutta hei! Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa itsenäinen opiskelu ja/tai kansalaisopistoissa jos oikein alkaa kiinnostamaan:) Vaatii vaan hurjasti motivaatiota!
Kuten Menninkäinen totesi, miustakin j on ihan vaan h :D mutta miulla menee ruotsi ja espanja ihan superhelposti sekaisin ja se on mielettömän raivostuttavaa! Ja nuo espanjan kiemurat sanonnoissa ja sanajärestyksissä on kyllä niin ihania :D hyvä, että siun taidot on kuitenkin karttuneet! :)
ReplyDeleteNiin mäkin olin ajatellut, mutta tuon opettajan kommentin jälkeen aloin kiinnittämään ihmisten lausumisiin ja se äänne olikin sellainen kahiseva! Veikkaan, että tää on taas näitä Madrid-juttuja.... Jooo on se vaan jännä miten kielet sekottuu, vikka ne ei edes kuulostaisi samalta:D Täytyy olla sopivasti hullu, että jaksaa opiskella useita kieliä!
Delete