Yep, so here's the annoyance post I promised to do after painting rosy pictures of Spain. - with photos of my barrio, of course, just like in the last post. Enjoy!
-Huono palvelu & epäloogisuus. Tuntuu välillä, että ihmiset eivät tiedä mistään mitään ja he lykkäävät vastuuta seuraavalle. Yliopistolla mua lähtettiin neljään paikkaan opiskelijakortin hakuvaiheessa ja niinkin yksinkertainen asia kuin saldon lataaminen prepaidiin ei onnistunut nimenomaan liittymääni mainostamassa kaupassa, koska sitä ei tehdä siellä(??)
-Bad service & illogicality. Sometimes, I feel like people here don't know anything about the things they should and casually pass on their duties to the next person. At my uni, I was sent to four different places in order to get my student card done and a thing as simple as topping up my credit couldn't be done in a shop that specifically advertised my company, because they don't do it. (??)
- Epäjärjestys. Joka paikassa, koko ajan. Yliopiston infotilaisuuden jälkeenkään kukaan ei ollut varma, minne meidän pitäisi mennä tunneille, opettajat lähettävät opiskelijoille tietoa neljällä eri väylällä ja henkilötunnusta hakiessa poliisilaitoksella ei ollut mitään selkeitä ohjeita edes espanjaksi. Nyt mulla on vissiin vanhentunut se tunnus jollain tavalla (help?), vaikka ne sanoi, ettei tarvitsisi enää tehdä mitään...
-Chaos. Everywhere and all the time. After our info day, no one wasn't really sure where we had our classes because we were registered in wrong groups, our teachers send us students info through four different platforms and while getting my identification number at the police station, there were no instructions whatsoever - not even in Spanish. Now I think this number has somehow expired (help?) even though they told me I didn't need to do anything any more.
-Käteisen käyttäminen. Äh, monestikohan mulla on jo jäänyt patonki, maito tai sinitarra ostamatta pelkästään sen takia, että kortin vähimmäisostoraja on 6€. Supermarketeissa toki toimii ilman ongelmia, mutta leipomoilla, hedelmäkaupoilla ja "chinoilla" eli kiinakrääsäkaupoilla on omat
säännöt.
-Using cash. Ah, my pet hate. I really wonder how many times I've had to leave my baguette, milk or blu tack in the shop just because the shop had a minimum limit of 6€ for the card. In supermarkets, this problem doesn't exist but when you go to bakeries, fruit shops or "chinos" aka China kitsch shops have their own rules.
-Shouting at foreigners. The basic guapa or rubia is something that goes in one ear and comes out the other but sometimes it makes me think whether people are really that impolite. In the middle of the day, suddenly, someone called me a whore on Gran Vía just like that. What on earth are people like him thinking before they open their mouth?
-Sosiaalisuus. Kokoaikainen pälpättäminen on vielä okei, mutta alkaa ärsyttää, että täytyisi koko ajan olla äänessä ryhmissä, että olisi normaali. Jos pysyy hiljaa, niin se tulkitaan usein alakuloisuudeksi.
-Sociability. Constant blabber is kind of okay, but it makes me annoyed that you should be talking all the time in groups to be normal. If you stay quiet, many may think you're feeling sad.
-Byrokraattisuus ja joustamattomuus. Opiskelutodistuksesta (lue: kahdesta paperin palasta) maksetaan 27€ ja viranomaisille menevät paperit pitää olla ties missä pyhässä musteessa leimattu. En ole tähän mennessä hoitanut mitään asioita ilman monessa paikassa juoksentelua ja usealta henkilöltä kysymistä...
-Bureaucracy and inflexibility. Over here, you pay 27€ for an optional school report (which can be sent further to authorities) and all pieces of paper usually need to bathe in all sorts of holy inks in order to be official. Up to now, I've never been able to run errands without popping into several places and asking several people...
Noista mun "suosikit" on byrokratia ja toi käteinen. Ei voi muistaa, että et saa kolmen euron vihannes-/hedelmäostoksia kortilla... Kasaa siinä sitten äkkiä kassahihnalle kaikenlaista pikkupatukkaa ja purkkaa, jotta saat sen korttimaksurajan täyteen samalla kun perässä jonossa olevat mulkoilee merkityksellisesti...
ReplyDeleteNo äläpä... saa koko ajan olla kantamassa käteistä mukana ellei halua ostella kaikkee pientä turhaa :D En tykkää.
DeleteNo johan oli settiä mitä en olisi arvannutkaan:D Jännä että joissain paikoissa ei saa maksaa alle 6 euron ostoksia kortilla, kun kortti on kuitenkin niiiiin nykypäivää ja harvalla on enää käteistä (tosin ulkomailla saattaa olla eri juttu, itse ainakin matkalla suosin enemmän käteistä). Etenkin kun nuo mitä luettelit, niissä on tosi edullista (ainakin näin oletan). Ja hyihyi niiä törkyhuutelijoita. Mäkään en käsitä, eikö ole ihmisillä herranen aika käytöstapoja..
ReplyDeleteHeh, nää on näitä joita ei välttämättä tajua ennen kun muuttaa toiseen maahan. Suomessa maksat missä vaan ostokset kortilla ja sitä mä oon tainnu mun kavereillekkin toitottaa täällä :D Ja noi huutelijat on kyllä ihmeellisiä, varsinkin kun ne aina olettaa että espanja on joku salakieli jota ei kukaan vaaleahiuksinen puhu.
DeleteOon asunut kaksi vuotta Madridissa ja yliopistojuttuja lukuunottamatta samaistun joihinkin kohtiin, tosin olen aika vanhanaikainen ja haen käteistä joka välissä. Byrokratiaa inhoan yli kaiken, se kai jäi päälle Meksikossa asumisen jälkeen. Henkilötunnuksella tarkoitat varmaan NIE-tunnusta? Itse tunnus ei vanhene, vaan jollain espanjalaisella logiikalla se paperi vanhenee kolmessa kuukaudessa, jonka jälkeen pitäis vissiin hakea se vihreä NIE-kortti osoitteessa Padre Piquer 18. Vaan en tiedä, että pitääkö opiskelijan hakea sellainen, ehkä vaatimukset ovat erilaiset opiskelijoille. Itse en oo vielä saanut aikaiseksi, ei ole ollut muuten tarvetta muuta kuin että nyt pankki on alkanut penäämään sitä multa, vaikka tiliin riitti se valkoinen paperi. Kerran yritin saada vihreän kortin ja se jäi saamatta, koska en ollut paikallisessa sos.turvassa, kun työsopimus alkoi vasta parin päivän päästä. Ei ihme, että byrokratia ottaa niin päähän. Oon myös miettinyt toisen maisterin opiskelemista jossain täkäläisessä yliopistossa ja saattaa kyllä jäädä väliin tuosta samasta syystä (ainakin julkisissa).
ReplyDeleteHeh, kiva saada vertaistukee! Tosin Meksiko on varmaan ihan oma maailmansa vielä... Ja juu, juurikin NIE-tunnusta joka mulla on lapulla. Tuota Espanjalaista kolmen kuukauden logiikkaa en ihan ymmärrä, koska jostain kuulin/luin, että se kortti pitäisi hankkia tuon kolmen kuukauden aikana tai viimeistään heti sen jakson jälkeen, mutta sitten taas en tiiä käytännössä miten se toimii. Esim. englantilainen kaveri joka on täällä ihan töissä ei jostain syystä saanut sitä korttia, vaikka oli työsopimus, vuokrasopimus yms, joten vähän veikkaan ettei työttömälle opiskelijalle kyseistä korttia myönnetä. Sitten taas kuitenkin on niin epäkätevää, jos tarvii näyttää NIE jossain ja se koko A4-lappu täytyy raahata mukana + passi, koska eihän siinä lapun riepaleessa ole mitään valokuvaa tai muuta kunnollista tietoa mistä sitten tunnistaisi minut. Yliopistolla on tietokannassa mun passi, joten en oo tarvinnut edes lähettää NIE:tä sinne. Mut joo, tsempit sinnekin, pakko vaan kestää tätä byrokratiaa!
Delete